Pohjois-Satakunta VOL1 (Jämijärvi, Kankaanpää, Pomarkku)

Alunperin oli suunnitelmissa heinäkuussa lähteä Oulujärven suunnalle. Ensin ei sadekeli innostanut ja sitten kaverille tuli este, joten miettimään jotain muuta suuntaa. Juhannuksen jälkeisellä reissulla olin kartasta havainnut aukon kirjastobongailuissa Pietarsaaren ja Kokkolan suunnalla ja suunnitellut mahdollista junailua sinne suunnalle.  Nyt, kun uudelleen karttaa tutkailin, niin päädyinkin junailemaan Parkanoon ja bongailemaan Satakunnan (ja vähän Pirkanmaan)  kirjastoja. Parkanon juna-asema olikin jo tuttu parin vuoden takaa, kun Pirkanmaan pyöräilyltä nousin junaan siellä. Samalla reissulla olin bongannut Parkanon kirjaston, joten tavoitteena oli suunnata suoraan Satakunnan puolelle Jämijärvelle. 

 

Tällä reissulla iloitsin etenkin kirjastojen aukioloajoista. Monet kirjastot olivat illalla pitkään auki tai avautuivat aamulla niin, että hätäinen pyöräretkeilijä pääsi ajoissa tien päälle. Ja mikään kirjasto ei ollut "kesäsulussa". 

 

Satakunta on minulle jokseenkin vierasta seutua. Kymmenkunta vuotta sitten kyllä rannikkoa pitkin pyöräiltiin Vaasasta Turkuun ja kolmisen vuotta sitten poljin Kokemäkijoen vartta Porista Kokemäelle ja sieltä edelleen Turkuun. Tämä pohjoinen sisämaan Satakunta osoittautui varsin tasaiseksi ja tiet olivat paljolti viivasuoria. Luontokohteita näytti olevan paljon ja Geoparkin mainoksia näkyi paljon. Mielenpohjalle jäi kutkuttelemaan patikointireissu näille seuduille.

 

Tie 23 (Jyväskylä - Pori) tuli ylitettyä monta kertaa ja välillä myös ajeltua sitä pitikin. Reittini kulki suunnilleen näin:

1. päivä Jyväskylästä junalla Parkanoon  ja Parkanon asema - Parkanon keskusta - Jämijärvi - Kankaanpää (Narvi) 

2. päivä Kankaapää - Niinisalo - Venesjärvi - Pomarkku - Noormarkku.

 

Toisessa blogissa jatkuu ...

3.päivä Noormarkku - Ahlainen - Merimasku

4.päivä Merimasku - Siikainen - Honkajoki - Karvia 

5.päivä Karvia - Kihniö - Parkanon rautatieasema. Parkanossa pyörä junaan ja Seinäjoen kautta Tuuriin. 

 

En onnistunut ohittamaan Parkanon keskustaa pysähtymättä, kun huomasin ITE-taidenäyttelyn kirjastoa vastapäätä. 

 

Parkanon kirjastoa tyydyin ihailemaan vain ulkoapäin, kun sen on "virallisesti" bongannut pari vuotta sitten. Noita karhupatsaita näytti olevan Parkanossa vähän joka puolella kaupunkia.  

 

Jämijärvellä kävin vain kirjaston bongaamassa ja jatkoin matkaa kohti yösijaani Kankaanpäässä. 

Paikallislehtitarjontaa Jämijärven kirjastossa.

Jämijärvellä olisi ollut myös lentokenttä ja uhrilähde, jotka jäivät minulta näkemättä. Aina pitää jättää jotain nähtävää seuraavaan kertaan. 

Kuninkaanlähde Kankaanpäässä. Kyllä on aikoinaan kuninkaan vierailut olleet tärkeitä, kun edelleen yli kahdensadan vuoden jälkeen niitä muistellaan eri puolilla Suomea.

Kankaanpäässä minulla oli yksikseni hulppeat tilat koulun vanhassa "voimistelusalissa".

Kankaanpään hautausmaan portilla oli "Kahvila Wanha kappeli", johon en malttanut olla poikkeamatta, vaikka yhdet aamukahvit olin jo nauttinut. "Kappeli" paljastui ruumishuoneeksi ja nautin kahvini vanhalla ruumispöydällä.

Kirjaston aukeamista odotellessani päädyin Kankaanpään kirkkoon, joka oli auennut jo kymmeneltä. Kirkossa oli asiantunteva opas ja tietämykseni Kankaanpään seudusta lisääntyi huomattavasti.Kirkko oli kyllä todella iso, alunperin 1300 hengelle tehty. 

Hauska "ABC"-taideteos kissarunoineen löytyi Kankaanpään kirjaston nurkalta.

Kankaanpään kirjaston sisäänkäynti.

Pohjois-Satakunnnan maisemaa hallitsevat Hämeenkankaan ja Pohjankaan harjut, joiden vallitsevana puulajina on mänty. Kankaanpään kirjastoon oli ympäröivä mäntymetsä maalattu myös sisälle. Pohjankankaan harjulle ei siviileillä ole paljon asiaa, sillä se on noin kahdenkymmenen kilometrin pituudelta ampuma-aluetta.

Kankaanpään ja Niinisalon välisellä kevyenliikenteenväylällä oli yllättäen linja-autokatos, liekö väsähtäneiden solttupoikien vai retkeilijöiden iloksi pystytetty.

Kankaanpään museossa oli mielenkiintoinen perusnäyttely mm. alueella olleesta kenkäteollisuudesta sekä näyttely seinävaatteista (ryijyjä, raanuja jne).

Kerrankin sotkun lähellä ollessani oli "pakko" poiketa munkkikahveilla.
  

Venesjärven rannalta löytyi hieno uimaranta, johon istahdin hetkeksi ihailemaan maisemaa ja syömään kyläkaupasta ostamani jäätelön, uimaan en uskaltautunut.

Pyörä parkkiin ja bongaamaan Pomarkun kirjasto.

Kiva keinuheppa Pomarkun kirjastossa.

Kokonainen huone oli omistettu kierrätyskirjoille Pomarkun kirjastossa.

Pomarkunjoen varrella oli uimaranta.

Ojan pientareelta löytyi parin kilometrin matkalla tämä "saalis". Jokaisen pullon/tölkin kohdalla ei jaksa hypätä pyörän selästä, mutta tällä kertaa innostuin keräilemään loppupäivästä "kolikot" talteen. Ei tahdo oma ymmärrys riittää näiden heittelijöille.