Matkan varrelta Hämeen kirjastoja (Kuhmoinen, Padasjoki, Janakkala /Turenki, Riihimäki)

 8.6.2024

Eipä ole pitkään aikaan tullut ajeltua Kanta-Hämeen suuntaan. Totesin, että matkan varrella oli vielä  kirjastoja, joissa en tämän "projektini" aikana ole poikennut. Ohi ajaessani poikkesin kolmessa kirjastossa, joista jokainen kuului eri kimppaan. Seuraavana päivänä kävin vielä neljännessä Hämeen kirjastossa. Kun ei ollut kiirettä kotiin, jäin vielä yöksi Hämeenlinnaan ja kävin Erämessuilla 18-vuoden tauon jälkeen. Ja kun Riksussa olin, niin pitihän sitä käydä katsomassa, miten Riihimäen kirjasto on remontoitu edellisen vierailuni jälkeen. 

Pieni pala Hämeen "maantietoa". Kuhmoinen on Koillis-Hämeessä, Padasjoki Päijät-Hämeessä, Turenki (Janakkala) ja Riihimäki Kanta-Hämeessä.

Ensimmäinen "poikkeamaton" kirjasto oli Kuhmoisissa, tosin siellä olen käynyt joskus työasioissa, joten reitti oli tuttu ja kirjasto löytyi pienellä poikkeamisella kylän pääraitilta. Kuhmoisten kirjasto kuuluu Keski-kimppaan ja pääsin sinne sisälle kätevästi omatoimiaikana Keski-kirjastoihin nettisivulla kirjautumalla ja etsimällä sieltä kirjastokorttini. Eipä tarvitse kantaa kirjastokorttia mukana, kun se löytyy netistä.

Kuhmoisten kirjaston edessä on "Lukuhetki" -pienoispatsas, jonka on lahjoittanut kirjastolle 2005 Lions Club Kuhmoinen ja Elsa Viikilä. Kirjaston edessä olevat puut on suojattu hauskoilla "ihmisringeillä". Toimisivatkohan nuo "ringit" pyörän lukitsemiseen? 

Näkymä Kuhmoisten kirjastoon sisään tullessa.

Kirjaston alakerrasta vessaa etsiessäni, nämä "neitokaiset" ottivat vastaan.

Kuhmoisten kirjaston alakerrasta löytyi myös kokoushuone ja viereisessä huoneessa oli taidenäyttely rakenteilla. 

Olisi kätevää, jos myös metsässä karhut olisi varustettu "kilikelloilla".

Kuhmoisten kirjasto kuuluu Keski-kimppaan ja siellä näytti odottelevan kassit kuljetettavia kirjoja. Kirjastossa oli omatoimiaika, kun kävin siellä, mutta pääsin kätevästi sisään kirjaston nettisivulta löytyvällä kirjastokortillani (ei ole varsinaisesti mobiilikortti, kun on ihan nettisivulta aukeava). 

Padasjoella melkein jouduin turvautumaan GoogleMapsiin, kun aloin epäilemään, että löytyykö koko kirjastoa. Jotenkin Padasjoki tuntui paikkana vähemmän eloisalta kuin Kuhmoinen. Ilmeisen paljon oli tyhjiä liikehuoneistoja. Padasjoen kirjasto kuuluu Lahden seudun Lastu-kimppaan. 

Padasjoella kirjasto toimii myös vaalihuoneistona eikä sinne olisi päässyt sisään omatoimiaikana, onneksi liikuin "virallisena" aukioloaikana.

Ennakkoäänestys oli jo ohi, mutta ilmeisesti vaalihuoneisto odottelee vielä varsinaiseen vaalipäivään käyttövalmiina. 

Padasjoen kirjasto kuuluu Lastu-kirjastokimppaan.

Jos reissussa harmittaa, ettei tullut frisbee-kiekot mukaan, kannattaa käydä paikallisessa kirjastossa kurkkaamassa, olisiko kiekkoja lainattavissa, ainakin Padasjoelta löytyy. 

Miksi mielenkiintoisia kirjoja löytyy aina kun ei niihin ennätä syventymään eikä viitsi mukaan lainata?

Jos olisin malttanut, niin olisin voinut istahtaa hetkeksi parvekkeelle lukemaan Padasjoella.

Matkalla muistui mieleeni, ettei kovin pitkää ylimääräistä lenkkiä tarvitse tehdä, että saisin bongattua myös Janakkalan pääkirjaston Turengissa. Viime kesän pyöräretkellä jäi harmittamaan, kun ajeltiin siitä ohi niin aikaisin, ettei kirjasto ollut vielä auki. Janakkala kuuluu Hämeenlinnan alueella toimivaan Vanamo-kirjastokimppaan.

Janakkalassa on kätevästi yhdistetty kulttuuri- ja liikuntariennot saman katon alle.

Ahkera siivooja Turengin kirjaston aulassa.

Kirjastoihin ikkunoiden kautta tulvivaa valoa jaksan aina ihailla. Turengissakin oli upea iso ikkunaseinä ja muitakin upeita ikkunoita. 

Turengin lastenosastolla on ikkuna kivasti niin alhaalla, että pienimmätkin pääsevät sieltä kurkkimaan ulos. 

Hauska "ikkuna-asetelma" Turengissa.

Hienoa, että kirjastosta voi lainata myös kassin kirjojen kotiin kantamiseen. Lienee nykyään jo melko yleistä tämä, ainakin Säynätsalon kirjastossa huomasin lainattavat kassit, kun olin siellä vaalitoimitsijana.

Liekö kahvila toiminut Turengin ennakkoäänestyspaikkana, kun ei ollut ennakkoäänestyksen aikana auki? Tosin taitaa olla tuo päättymispäivä väärin, ainakin kahvilassa näytti joku ruokailija olevan.

Riihimäellä pääsin kätevästi keskustaan ohi liikenteenohjaajien, jotka olisivat ajattaneet messuparkkiin, kun kerroin meneväni kirjastoon. Ja kirjaston nurkalta löytyikin sopivasti parkkipaikka. Ihmettelin kyllä miten Riihimäellä on sekaisin sekä "kiekollista" aikarajoitettua pysäköintiä, että täysin ilman rajoituksia olevaa pysäköintiä. 

Ulkoasuun ei Riihimäen kirjaston remontti ole juurikaan koskenut, mutta uudet pyörätelineet lienevät ilmestyneet seinustalle.

Viherkasveja en edelliseltä vierailultani muista (mutta sehän ei takaa, etteikö niitä olisi ollut).

Pieni suljettu tila hiljaiseen työskentelyyn tai pikku neuvonpitoon.

Portaiden päällä hauska "portaita mukaileva" tekstiilitaideteos. 

Vielä on aika paljon kirjastoja viereailematta, kuntia on tällä hetkellä 309 kpl ja jos kirjanpitoni pitää paikkansa olen vieraillut 139 pääkirjastossa, yli puolet vielä käymättä.

Junailua Hämeen Härkätielle

Su 30.5.2021

Aamulla anivarhain heräsin reilusti ennen kellon soittoa, ei sitä osaa nukkua, jos on kello soittamassa. Nykyään minulla on aamuisinkin varsin hyvät unen lahjat, kun ei ole aamulähtöjä.

Pyörälaukut olivat valmiiksi pakattuina, vain eväät lisäsin lastiin. Polkaisin Jyväskylän asemalle. Auto sai jäädä kotipihaan, kun poika ei sittenkään autoa kokenut tarvitsevansa. Matkalla mietin, että todennäköisesti olisin lähtenyt autolla liikkeelle, jos ei olisi ollut siitä "ennakkovarausta". Reissussa on enemmän seikkailuhenkeä, kun liikkuu julkisilla ja pyörällä ja reittivalinnatkin vapaampia, kun ei tarvitse miettiä mistä auton noutaa. Olen aina ollut liikkumisen multitaskaaja eli liikkunut sillä välineellä, mikä kulloiseenkin tilanteeseen on parhaiten sopinut, tänään tuntui juna / pyörä yhdistelmä just passelilta. 

Hieno aamu Jyväsjärven rannoilla, tyyntä ja sinistä.

Asemalla totesin olevani lähes yhtä tyhmä kuin VR:n lipun varausjärestelmä.... olin varannut liput matkalle välille Jkl- Haapamäki ja Haapamäki-Tampere, ja juna näyttikin menevän suoraan  Tampereelle... Ei ollut tullut pieneen mieleenikään, että olisin hakenut lippuja Jyväskylä-Tampere välille, kun kerran VR:n järjestelmä ei osannut tarjota tältä junalta yhteyttä Hämeenlinnaan. 

Eipä tule junan vaihtoa Haapamäellä.

Pyörän "työntäminen" taajamajunaan ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin Esa vakuutteli (ja itsekin kuvittelin), junaan noustessa olikin muutama porras, joten täydessä lastissa en viitsinyt pyörää nostella, vaan laukut pois ja pyörä junaan ja  sitten laukut. Onneksi ei ollut Haapamäellä vaihtoa, niin että ylimääräiseltä jumpalta säästyin. Tampereella sain odotella junaa (tai oikeastaan ovien avautumista, juna oli jo laiturissa) melkein tunnin. Jostain syystä ei tullut siinä kohtaa mieleen, että olisin voinut polkasita Metsoon (Tampeen pääkirjastoon). Vasta Hämeenlinnassa tajusin, että olisihan sitä voinut Metsonkin bongata tällä reissulla (toki olen siellä käynyt ennenkin, mutten vuoden 2018 jälkeen) ja illalla netistä luin, että Metso olisi ollut viimeistä sunnuntaita auki ennen kesää.

Juna paikallaan, mutta ovet lukossa.

Tää ei ollutkaan käsidesi, vaan joku Nyssen käyttöön liittyvä vempain,

Käsidesi näyttää tältä.

En ole tainnut hetkeen olla Tampereen asemalla (alkuviikosta?), kun vasta nyt bongasin nämä radan päälle rakennetut talot. Alkuviikosta oli asemalla enemmän ihmisiä ja junaa ei tarvinnut ihan niin kauan odotella.

VR:n järjestelmä  ei myynyt pyörälippua Tampere Hämeenlinna välille, ja vähän huolissani pohdin mahtaako junaan tulla lipuntarkastaja, kun pyöriä oli viisi ja pyöräpaikkoja vain kolme. Henk.koht. rautatieasiantuntijani kertoi Whatsappin välityksellä, että R-juniin ei tarvitse ostaa pyörälippuja... ois ollut kiva, jos VR:n järjestelmä olisi vaikka lippuun tämän asian tulostanut... Minulla riittäisi näitä kehitysideoita tuohon VR:n järjestelmään niin paljon, että pitäisiköhän pyrkiä sinne töihin.

Taas erilainen "pyörän roikotin".

Minun pyöräni matkusti invapaikalla, kun sille ei ollut muuta köyttöä. 

Hämeenlinnassa ystävällinen neiti auttoi pyöräni junasta. Junasta poistuminen olikin haastaavaa, kun piti myös pyörälaukut saada pois junasta ja yhtä aikaa oli junaan nousevia ihmisiä tulossa ovissa vastaan. 

Pyörä on helppo "työntää" taajama- ja lähijuniin, mistäköhän tuollainen ajatus tulikin mieleen.

Hämeenlinna oli pari kuukautta kotikaupunkini  80-luvulla ja minulla oli selkeä mielikuva Hämeenlinnan kirjaston sijainnista. Koko talo jotenkin piirtyi mieleeni. Kun etukäteen tutkin kirjaston sijaintia, totesin sen olevan ihan eri paikassa kuin muistelin. Kun polkaisin kirjastolle, niin vähän hämmennyin, kun näin, että tämä hieno tiililinna on ollut jo hetken paikallaan. Eipä ole aiemmilla Hämeenlinnan vierailuilla tullut ohi mentyä tai ainakin on jäänyt rekisteröitymättä mieleeni tämä "uusi" kirjastotalo. Internetin ihmeellisestä maailmasta selvisi, että kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1983. Minä taisin oleilla Hämeenlinnassa syksyllä 1982, eli kyllä se kirjasto silloin oli eri paikassa.  Hämeenlinnan kirjasto on oikea monitoimitalo gallerioineen, media-auloineen, "urban office" -tiloineen, remontti on valmistunut 1.9.2020 eli tilat on juuri modernisoitu.  Ja maisemat, miten upeat ne olivatkaan... taas käy kateeksi kävelyetäisyydellä (tai pyöräilyetäisyydellä) tästä hienosta kulttuurin kehdosta asuvia.  Hämeenlinnan ympäristön kirjastot muodostavat Vanamo-kirjastokimpan.   

Näissä maisemissa kelpasi latailla kännykkää.

Kirjaston tarkastettuani polkaisin rantaa pitkin ja istahdin penkille syömään eväitä, kyllä oli maisemat kohdillaan. Hämeenlinna on kyllä yksi lempparikaupungeistani.  Härkätien alkuunkin löysin aika sujuvasti, vaikka Mapsin mielestä minun olisi pitänyt ajella 10-tietä Renkoon. Härkätie oli miellyttävä ajokokemus, korkeuserot suuremmat kuin Varsinais-Suomessa, mutta pienemmät kuin Keski-Suomessa, liikenne hiljaista, pyöräilijöitä kyllä tuli vastaa kohtuullisen paljon. Onneksi olin kaukaa kotoa ja pyörällä liikkeellä, niin etten voinut tyhjentää matkan varrelle sattunutta puutarhamyymälää. Vaikka harmi, että puutarhamyymälä on näin kaukana kotoa, haluaisin sen vielä joskus käydä tyhjentämässä. 

Härkätie on hyvin merkitty, kunahn löytää tien pään, niin on helppo edetä.

Onneksi tai harmiksi ei pyörän päälle mahdu paljon kukkia.

Yksi kukka sentään kylään vietäväksi mahtui matkaan.

Majapaikan löydettyäni polkaisin vielä tervehtimään sukumme  "matriarkkaa" Rengon kirkolle ja samalla bongasin myös Rengon kirjaston, tosin vain ulkopäin, mutta sehän ei olekaan enää pääkirjasto.  Hämeenlinnaan liitettiin 2009 Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos eli viisi pääkirjasto poistui kartalta. 

En jäänyt kirjastoautoa odottelemaan.

Kovin on pyöräreitin merkit haalistuneet.

Rengon kirjastoon en päässyt pyhäpäivänä käymmän.

Renko on ollut minulle tuttu paikka jo vuosikymmenet, mutta kun käy kyläilemässä, harvemmin tulee ympäristöön paljon perehdyttyä. Rengon kirkonkylän sijaniti mukavasti joen rannalla vähän yllätti, uimarantakin ihan lähellä. Rengosta on esivanhempianikin lähtöisin, tosin useita sukupolvia sitten äidinäidin puolelta. Nyt alkoi kiinnostaa kuka sieltä oikein olikaan... täytynee perehtyä sukututkimukseen. 

Renkajoessa riittää vettä näin keväällä.

Härkätien museo ei tietenkään ollut auki.