Saarihyppelyä vol2

 Su 6.6.2021

Ilmeisesti lepopäivä Utössä oli tehnyt tehtävänsä ja heräsin reilusti ennen viittä eikä äänikirjan kuuntelukaan tuonut unta takaisin, niinpä sitten kirjoittelin blogitekstit valmiiksi ja ennen aamupalaa polkaisin pienen kierroksen Houtskarin kirkkoa ja kirjastoa katsomassa.

Houtskarin kirjaston edessä.

Omatoimikirjasto on kiinni. En ole ennen käy Blanka-kirjastoissa, joten ei minulla olisi ollutkaan kirjastokorttia, jolla olisin päässyt sisään.

"Palautuslaatikko".

Houtskarissa aika ison näköinen punainen puukirkko

.

Sankarivainajien nimet oli kaiverrettu kaikki samaan kiveen.

Illalla on majoittaja kertonut, että käytävän toisessa päässä asuu ”toinen pyöräilijä”. Illalla huomasin moottoripyörän pihassa ja kun aamupalalle ilmaantui nuorimies, kysyin, onko hän moottoripyörällä liikkeellä. Meillä oli mukava rupatteluhetki aamupalaa syödessä ja Kivimon lossin tauon loppumista odotellessa vielä nähtiin.

Houtskarin kielisuhteet näkyvät viitoituksessa (70% ruotsinkielisiä)

Eka lossilla sain odotella kuljettajan kahvitauon päättymistä.

Kivimon lossilta vähän matkaa tuli vastaan Huussi - kirppis, todella sympaattinen pieni itsepalvelukirpputori. Ostin jopa pienen kynttiläpakkauksen mökkituliaisiksi.

Päivän piristys Huussi-kirppis 😃

Mossalan lossi tuli toiselta rannalta hakemaan vain minut. Tämän lossin jälkeen oli Björkbyssä hieno bussipysäkki, jossa oli myös defibrallaattori, jollaisen havaitsin seuraavallakin bussipysäkillä.

Toinen päivänpiristys oli Björkbyn bussikatos, josta löytyi myös defibrillaattori.😃

Lossi tulee hakemaan minua.😊

Hyvin oli pyörälläni tilaa matkustaa lossilla, olin ainoa matkustaja.

Mossalan leirintäalueella oli mökit uusittu, onneksi, sillä ne olivat viimeksi (2005?) siellä majoittuessamme tosi huonossa kunnossa. 

Mossalon leirintäalue oli uudistunut edukseen. 

Minulla oli toista tuntia aikaa odotella laivan/lautan lähtöä. Täällä aikataulu kertoi, että klo 10.15 oli lähtenyt myös lautta, Galtbyssä lukemassani aikataulussa ei ollut sitä lauttaa eikä majapaikassanikaan siitä tiedetty. Aamulla totesin, että minulla on koneella auki vuoden 2018 aikataulu, jossa ei klo 10.15 lähtevää lauttaa ole. Siis oma moka, pitäisi osata lukea...No, eipä tarvinnut aamulla kiirehtiä.

Lauttaa odotellessa juttelin muiden retkipyöräilijöiden kanssa, lautalla retkipyöräilijöitä oli puolisen tusinaa. Maantiepyöräilijöiden määrä oli vastaantulijoissa ja ohiajaneissa kiinnittänyt huomioni jo edellispäivänä, retkipyöräilijöitä olin nähnyt vähemmän.

Monenlaisia pyöriä, moottorilla, sähköllä ja polkuvoimalla liikkuvia, oli lautalla.

Lautta Mossalasta Iniöön oli maksullinen, pyörän kanssa maksoi 12 euroa. Lautalla oli myös kahvila. Matka kesti lähes tunnin. Ilmeisesti Iniöön kulkeva ilmainen yhteysalus Iniön Kannvikin ja Kustavin Heponiemen kautta kulkeva lautta.

Iniössä rantauduttiin Dalenin laituriin ja polkaisin Norrbyn kautta Jumon saarelle vievälle lossille, joka ei ollut "tielaitoksen väreissä". Kirjaston bongaaminen unohtui, enkä jälkikäteenkään sitä etsiessäni löytänyt sen osoitetta kartalta. Onneksi Iniön kirjastokaan ei ole enää pääkirjasto.

Iniössä oli kivikirkko.

Norrbystä Jumoon menevä lossi ei ole "perinteisen" keltainen.

Kannvikin lauttaa ennen olevasta kahvilasta kävin ostamassa sillivoileivän ja pullaa ja menin lauttarannan vieressä olevalle uimarannalle kahville. 

Iniön Kannvikista lähtee lautta Kustavin Heponiemeen.

Kannvikistä pääsee myös useisiin muihin saariin. 

Lauttajonoon ilmaantui aiemminkin näkemäni pari maantiepyöräilijää ja kolme retkipyöräilijää. Osa edellisellä lautalla tapaamistani retkipyöräilijöistä jäi Iniöön. Maantiepyöräilijät olivat matkalla ”Turusta Turkuun”, toinen heistä kertoi ajelevansa tämän lenkin 5-6 kertaa vuodessa ja arkipäivien sopivan lauttayhteyksiensä vuoksi paremmin pyörälenkkiin. Kahdella retkipyöräilijälle oli sähköpyörät allaan ja heidän seuralaisellaan samanlainen tavallinen retkipyörä kuin minulla, tosin miesten malli.

Lauttaan vasta luvan saatuasi!

Viimeinen lautta ennen Kustavia!

Aika korkealle pääsi Kannvikin Heponeimen välisellä lautaalla ja oli siellä kahvilakin.

Heponiemen rannasta polkaisin pari kilometriä Parattulan rantaan, josta minua tuli vene noutamaan Isoluotoon ja pyörä jäi nojailemaan Kustavin kylttiin pariksi päiväksi. Illalla vähän suppailua ja saunomista. 

Viimeisessä "aluksessa" ei ollut tilaa pyörälle.

Toisen saarihyppelypäivän tulos: 6 alusta, joista 3 lossia ja 2 lauttaa sekä yksi vene ja lisäksi muutama silta saarten välillä.