Pikkupässin pyöräilyreitti Hyvinkää - Karkkila
Pikkupässin pyöräilyreitti kulkee osittain vanhaa ratapohjaa Hyvinkään ja Karkkilan välillä. Reitin pituus on noin 51 kilometriä. Rataosuus on ollut kapearaiteinen.
Ensi kerran tutustuin reittiin vuonna 2018, jolloin ajelin reittiä keskeltä Hunsalan ja Linnamäen välillä. Äitini suku on tuolta alueelta, joten se kiinnosti ja sopi muutenkin silloiseen matkasuunnitelmaani. Mieleen jäi ajatus ajella reitti joskus kokonaan.
 |
Hyvinkään ja Kytäjän välille valmistui vuonna 1907 kapearaiteinen rautatie, jota jatkettiin Karkkilaan vuonna 1911. Rautatie oli käytössä vuoteen 1967, jonka jälkeen se purettiin. Pikkupässin pyöräilyreitti on perustettu 2017. Pyöräilyreitti seuraa ratalinjaa kulkien paikoittain vanhalla ratapenkalla. |
Hyvinkäältä Kytäjälle
Aikatauluihini ei oikein koko reitin ajaminen sopinut, joten päädyin pätkimään reittiä lisää ja ajamaan Hyvinkäältä Kytäjälle ja takaisin yhtenä päivänä ja toisena päivänä Karkkilasta Pilpalaan. Nyt on Pikkupässin reitti ajettu kokonaan, vaikkakin kolmessa eri pätkässä.
Ratalinja on Hyvinkään ja Kytäjän väliltä hävinnyt kokonaan ja niinpä reitti kulki autotiellä pellon reunassa. Minusta tämä reitti tuntui aika tylsältä, vaikkei se ollut kuin vajaan kymmenen kilometriä pitkä. Tie oli toki hyväkuntoinen, vaikkakin kapea, mutta autoliikennettä ei ollut kovin paljoa. Sattui vielä kesän ensimmäinen hellepäivä ja olin liikkeellä "luomupyörällä", niin senkin vuoksi tuntui polkeminen raskaalta.
 |
Hyvinkäältä Pikkupässin reitille lähdettäessä heti alkumatkasta on Rautatiemuseo, jossa oli mm. radalla kulkevia henkilöautoja, kuka lie herra tälläkin aikoinaan ajellut. |
 |
Lättähatuilla tuli nuoruudessa melko paljon reissattua. |
 |
Ensimmäisen Pikkupässin reitin opasteen löysin vasta Kytäjän tien alkupäästä, Hyvinkään keskustassa en nähnyt yhtään opastetta. |
 |
Kytäjällä metsäteiden risteyksessä oli vähän vanhempi opaste. |
Karkkilasta Pilpalaan
Karkkilasta ajelin Pilpalaan museorautatien retken lähtöpisteeseen, toki olisin Karkkilastakin kyytiin päässyt, mutta halusin testata tämänkin pätkän Pikkupässin reitistä. Lisäksi olin juuri kuunnellut Marika Tudeerin kirjaa "Pilven varjot vaeltavat", joka kertoo tarinaa 1920-luvulla Pilpalasta Karkkilaan kouluun pyörällä ajaneesta Iida-tyttösestä. Täytyy vaan todeta, että kyllä on ollut Iidalla kova opinhalu, kun on tuon reilun kymmenen kilometrin matkan polkupyörällä ajanut lehmän läjiä väistellen ja portteja availlen. Hänen tiensä on vielä ollut mutkikkaampi kuin tuo ratapohja, jota minä ajelin. Tuolloin vielä kulki radalla Pikkupässi-junat.
 |
Vaikka ratapohja oli suora, niin se ei tuntunut niin tylsältä ajaa kuin Hyvinkää-Kytäjäv välin asfaltti. |
 |
Oman ajankulunsa antoi vaihteleva pinnoite ratapohjalla, välillä oli soraa, välillä juoksuhiekkaa ja kaikkea muuta siitä väliltä. |
 |
Mitäköhän nämä pallot pellolla ovat? |
Museorautatiellä Pikkupässin kyydissä
Hunsalan työväenyhdistys Kajastus ry järjesti retken Jokioisten museorautatielle. Nähdessäni ilmoituksen, totesin, että kerrankin voin lähteä tällaiselle retkelle, kun olen jo valmiiksi Kanta-Hämeessä keskiaikamarkkinoilla. Museojunassa pääsimme Hyvinkää-Karkkila (Pyhäjärvi) välillä liikennöineisiin vaunuihin.