Saaristoreissu numeroina

 

Joskus manner-Suomessa retkeillessä tuntuu, ettei muita pyöräilijöitä olekaan, saaristossa ei tähän ilmiöön törmää. 

Pyöräilykilometrejä

Saaristokierrospäiviä 6 kpl

•     yhteensä 240 km eli keskimäärin 40 km / päivä
•     pisin päivämatka 56 km
•     lyhyin päivämatka 21 km

Turku turistipäiviä 2 kpl

•     chillailukilometrejä 30 km

Majoitus  7 kpl

Kun lähdetään retkelle, oli retki mikä tahansa, niin monet olettavat, että majoitutaan luonnossa eli teltassa tai riippumatossa. Minä en ole innostunut kantamaan majoitetta ja siihen liittyviä oheistarvikkeita mukanani. Arvostan myös kunnon patjaa ja yöunia. Niinpä majoituimme katon alla kunnon patjoilla erilaisissa majapaikoissa. 

Majoitukset varasin Bookingin ja Airbnb:n kautta. Birgittalaissiskoilta varasin majoituksen sähköpostitse. Naantalissa tuli lisäksi "mokamaksu" 110 euroa, kun olin varannut majoituksen väärälle päivälle ja piti maksaa kahteen kertaan. 

Yöt saaristokierroksen varrella  5 kpl

    leirintäalueiden mökkejä, airbnb yms. osassa piti olla omat liinavaatteet 

• kokonaishinta 217 eur / hlö = noin 43 eur /yö / hlö 
• kallein 115,83 eur
• halvin 68,73 eur

Turku 2 kpl

• Birgittalaissiskojen yö 40 eur / hlö sis. lakanat ja aamupalan

Ruoka

Ruokaan ei paljon rahaa mennyt, kun matkakaveri oli ottanut mukaan ruokaa ja oli mitä mainioin kokki. Ravintoloissa ei syöty ja punalapputuotteita ostettiin Turussa. Matkan varrella oli myös yksi itsepalvelumyyntiteltta, josta ostettiin sipuleita ja kesäkurpitsaa sekä kurkkua.

Säät

Säät olivat vaihtelevia, ensin kastuttiin hiestä, sitten sateesta, sitten tuuli kuivasi. Yhtenä päivänä odoteltiin sadetta, jota ei tullut.. Loppureissu oli kelin suhteen optimaalinen, ei liian hikistä tai muutenkaan märkää. Kaiken kaikkiaan tosi kivat kelit.

Lautat  8 kpl

Kaikki lautat olivat ilmaisia. Ennakkovaraukset vaaditaan "pyörälautoille" eli Houtskari-Brändö- ja Hakkenpää-Teersalo -väleille. Ahvenanmaalla on hyvä tehdä lauttavarauksia, koska kaikki lautat eivät lähde liikkeelle, jos ei ole ennakkovarauksia ja toki voivat sesonkiaikana olla niin täysiä, ettei mukaan mahdu.Tällä kertaa ei varauksen tekeminen Åvan ja Vuosnaisten välille onnistunut, kun lautta oli korvattu pienemmällä lautalla.

•   Parainen (Lillmälö) - Nauvo (Lillandet) matka 1 664 m, vuoroväli 15 min 
•   Nauvo (Pärnäinen) - Korppoo (Retais) matka  792 m, vuoroväli 20 min
•   Korppoo (Galtby) - Houtskari (Kittuinen)  matka 9,5 km, vuoroväli yli tunti
•   Houtskari (Näsby) - Brändö (Torsholma), ennakkovaraus, matka-aika yli 2 tuntia,  vuoroja ehkä 2 krt/päivä
•   Åva (Brändö) - Vuosnainen (Kustavi), matka-aika noin 30 min,   4 krt/päivässä 
•   Vartsala - Kustavi  matka 952 m, noin puolen tunnin välein
•   Hakkenpää - Teersalo, ennakkovaraus,  2 krt / päivässä
•   Teersalo - Palva - Teersalo  940 metriä, vuoroväli 30 min (ei kuulunut reittiin, käytiin vaan katsomassa)

Reittimme saaristossa oli suurin piirtein tälläinen. 

Lauttojen välillä sitten poljettiin. Muistini teki tepposen, kun ajattelin, että on melko tasaista tuo saaristossa pyöräily. Mäkiä ja mutkia matkalta löytyi ja sähköavusteet kummankin pyörässä olivat todella tarpeen. Asfalttia oli päällysteet enimmäkseen ja onneksi autoliikenne melko vähäistä, kun välillä tiet ovat kapeita ja mutkaisia. 

Sen verran varsinaisen sesongin ulkopuolella matkattiin, että lautoilla oli usein hyvin tilaa. 

Kirkot 11 kpl

Kirkoissa käytiin aina, kun sellainen tuli vastaan, kaikkiin ei päästy sisälle. 

Ulkoapäin tsekatut kirkot: 

• Kuusisto
• Houtskari
• Kustavi
• Martin kirkko

Kirkot joihin päästiin sisään: 

• Parainen
• Nauvo
• Brändö
• Taivassalo
• Naantali
• Turun tuomiokirkko
• Mikaelin kirkko

Kirjastot  5 kpl

Muutama kirjastokin nähtiin, tosin saaristoreissun varrella oli vain Paraisten ja Taivassalon kirjastot, joita en ollut ennen bongannut. Ja Taivassalon kirkko "hurmasi" niin, että unohdin kirjastossa käydä. Turussakin tietysti käytiin kirjastossa, vaikka sen kirjaston olen bongannut jo monesti.

Kirjastot joissa käytiin: 

• Parainen
• Pikku kirjasto (Lilla Bibban)
• Brändön kirjastoon ei päästy eteistä / vessaa pidemmälle.
• Teersalo
• Kustavi
• Turku

Paraisten kirjasto oli ainoa "virallisesti" tilastoihin bongattu kirjasto.

Lauttoja ja vettä

Aamu Paraisilla valkeni aurinkoisena, mutta kun lähdimme ennen kymmentä liikkeelle ensimmäiset vesipisarat putoilivat ja kastuimme ennen ensimmäistä lauttaa läpimäriksi. Lajin (pyöräily) luonteeseen kuuluu kastuminen, edellisenä päivänä kastuttiin hiestä ja tänään sitten taivaalta tulleesta vedestä. 

Sattmarkin kahvilalla pitää aina poiketa ja ostaa kampelaa evääksi.

Juuri kun oltiin lähdössä huomasin viitan "Lilla Bibban", "Pikku kirjasto" ja pitihän se käydä katsastamassa. Vähän oli päässyt ulkoisesti rapistumaan, mutta...

  

...sisältä löytyi siistit hyllyt kirjoja pullollaan. 

Ensimmäistä lossia odotellaan Paraisilta (Lillmölö) ja Nauvoon (Lillandet).  

Nauvon vierasvenesatamassa riittää aina veneitä.

Onneksi sade laantui Nauvon pysähdyksemme aikana ja pääsimme jatkamaan matkaa ilman sateen uhkaa.

Nauvon kirkossakin oli pyhästä ehtoollisesta maalaus, täällä ei kuitenkaan marsua lautasella, kuten Cuscon katedraalissa.

Hienoja yksityiskohtia Nauvon kirkon tolpissa. Nauvon kivikirkko muistutti rakenteeltaan paljon Paraisten kirkkoa. 

Seuraava lossi kuljetti meidät Nauvon Pärnäisistä Korppoon Retaisiin. Itseäni kiusaa nämä epämääräiset "osoitteet" lautoilla "Nauvon-Korppoon" -välinen lautta, mutta kun lauttarannasta on Nauvon kirkonkylään matkaa yli kymmenen kilometriä ja samoin Korppoon kirkolle... 

Hyvin ennätettiin Korppoo(Galtby)-Houtskari (Kittuinen) väliselle lossille, tosin seuraava olisi mennyt jo tunnin päästä. 

Galtbyn satamasta löytyy pyöränhuoltotyökaluja.

Saaristomaisemaa kehyksissä. Mietin lautan ja lossin eroa, joten Galtby-Kittuinen välillä lienee kyse lautasta, koska se ei kulje vaijereiden varassa eikä lähtösatamasta näy päämäärää.

Korppoo-Houtskarin lautalla oli kaksi muutakin pyöräilijää, nämä naiset osoittautuivat "naapurin tytöiksi" Jyväskylästä. Illalla mustikkametsässä tajusin menettääneeni oivat "kuriirit"... hitaasti kun hämäläisellä näyttää nykyään tuo ajatuksen juoksu toimivan. Olin juuri Galtbyn lauttaa odottaessani saanut pojaltani tiedustelun, olenko vienyt hänen auton avaimensa. Olin jättänyt auton pojan käyttöön ja aiemmin kesällä olin saanut häneltä avaimet, joten hyvin mahdollista, etten niitä ollut palauttanut ja omat avaimeni olivat kotona.. Kehoitin poikaa etsimään kotoani ja lupasin myös selvitellä mahdollista kuriiria. Ja sitten kuriirit olivat viiden minuutin päästä edessäni, he olivat menossa Jyväskylään jo torstaina, mutta missasin tilaisuuden... Onneksi poika löysi avaimensa omasta kotoaan.

Yösijamme löytyi heti lauttalaiturin kupeesta, todella rauhallinen leirintäalue, vaikka lauttalaituri oli vieressä ja Ruotsin laivatkin näkyivät viereisen saaren takaa kulkevan.

Illalla poikettiin läheiseen metsään poimimaan vähän evästä. Mustikoita oli harvassa, mutta löytyi riittävästi meille.

Polkien Paraisille

 Herätys anivarhain, autolla junalle ja junalla Turkuun. Turusta matka jatkui kohti Paraista polkien.

Pyörät sulassa sovussa Tampereen vaihdon jälkeen. Konduktööri kertoi, ettei tarvitse nostaa pyöriä niihin "giljotiinikoukkuihin", sitä en kyllä olisi missään nimessä tehnytkään. Lisäksi sain konnarilta tiedon, että nykyään näihin "giljotiinipaikkoihin" myydään liput vain kahdelle pyörälle. Vielä viime kesänä muistelen kolmen pyörän olleen tuossa välikössä, tosin ehkä kaikki eivät olleet ostaneet lippua ja yksi pyörä oli solakka maantiepyörä.

Poikkesimme suoraan Paraisille vievältä reitiltä katsastamaan Kuusiston piispanlinnan raunioita ja vähän ennen linnaa oli taidekartano, jonka näyttely ei valitettavasti ollut auki, mutta metsän siimeksessä oli puuveistoksia ja myöskin tämä "kalavaleeksi" ristimäni "Kohtaaminen".

Kuusiston linnanraunioilla on aina kiva käydä ja saada vähän historiallista perspektiiviä maailmaan ja sen murroksiin.


Kirjalansalmessa on iso siltatyö menossa.

Paraisten kalkkikivilouhosten maisemia kannattaa käydä ihailemassa, jos tällä seudulla liikkuu. Jo 1600-luvulla on täällä kalkkia louhittu. Järjestelmällisempi louhinta on alkanut 1898. Alue on noin 70 hehtaarin kokokoinen, kaksi kilometriä pitkä ja leveimmillään noin 500 metriä ja syvyys on noin 150 metriä.

Kirjastokin löytyi, vaikka ajaessani ohi kalkkikivilouhokselle en sitä huomannut.

Kaksikielisiä hyllyjä tutkaillessani mietin, että tulisiko luettua enemmän ruotsin kielellä, jos olisi näin hyvä tarjonta. Nuoruudessa jonkun verran luin ruotsinkielisiä teoksia, mutta nyt se on kokonaan jäänyt. Paraisten kirjasto kuuluu Blanka-kirjastoihin yhdessä Kemiönsaaren kirjaston kanssa. Nyt on sitten molemmat Blanka-kirjastot bongattu. 


Pääsimme sisälle myös Paraisten kirkkoon, upea holvikirkko seinämaalauksineen.

Pieni leirintämökkimme varsin rauhallisella Solliden alueella, väkeä automäärästä päätellen oli, mutta elo oli rauhaisaa. Kiipeilyä tässä maastossa kyllä sai harrastaa ja mökin pihalle ei pyörää viitsinyt "vintata".




.

Utöhön

to 3.6.21 

Aamulla heräsin hyvissä ajoin ennen kellon soittoa. Omatoimiaamupalaa syödessäni havaitsin, että kanssamajoittujia onkin ollut useampia kuin illalla näkyi. Ilmeisesti työmatkalaisia kun  kuuden jälkeen alkoivat lähteä liikkeelle. Aika vikkelästi myös minä lähdin tien päälle. Kuusistosta Nauvoon tie olikin varsin  tuttua aiemmilta reissuilta sekä auton ikkunan takaa että pyörän ohjaustangon yli katseltuna. 

Varmaan nämä telat(?) liittyvät jotenkin kalkkilouhokseen, joka on Paraisilla. 

Tie Airiston suuntaan tuli tutuksi kymmenkunta vuotta sitten, kun sieltä käsin viikon saaristossa pyöräilimme.

Aikatauluni oli hieman tiukka, niin etten monta kertaa pyörän päältä arvannut pois hypätä. Hyvin ennätin yhdeksitoista Nauvon vierasvenesatamaan.

Pyörätie oli Paraisten - Nauvon väliselle lautalle hyvässä kunnossa ja loppumatkasta sitä kunnostettiin parhaillaan. Onneksi pyörätie oli tietyön vuoksi suljettu pahimmissa nousukohdissa, niin sain hyvällä omatunnolla ajella tien puolella. Ensimmäinen "kohtaamiseni" tämän pyörätien kanssa oli hikinen ja tunteikas (juhannuksena 2008 varmaan). Silloinkin oli hieman tiukka aikataulu Galtbyhyn Ahvenanmaan lautalle. Tunteet nousivat pintaan, kun väylä oli alle metrin levyinen ja hiekkapäällysteinen . Varsin lainkuuliainen mieheni vaati pyörätietä pitkin ajamaan, vaikka tie oli ihan hirveä. Onneksi ovat korjanneet tuota pyörätietä, sellaisena kuin se alkuun oli, se oli täysin käyttökelvoton ja vieläkin tulee nousumetrejä kiitettävästi. 

Onneksi on työn alla jyrkimmät nousut.

Paraisten ja Nauvon välisen lautan (lossin) jälkeen ei enää ollut pyörätietä, mutta autot tulivat vartin välein "ryppäissä" lautan aikataulujen mukaisesti. Ja ei niitä autoja monta ollut ehkä kymmenkunta / lauttavuoro. 

 

Lautalla menin niin eteen, etten nähnyt maisemia "seinien" yli. 

"Perunapitäjän tytön" mieltä lämmitti nähdä näin aikaisin kesällä perunaa korjattavan.

Nauvossa jäi vielä aikaa käydä kaupassa ja syödä pehmis. Laiva odotti laiturissa, mutta siihen lastattiin parhaillaan tavaraan, niin että hetken piti odotella laivaan nousua. 

Balduria lastataan.

Normaalisti Baldur lähtee Pärnäisistä, mutta laituriremontin takia lähtö (ja paluu) tapahtuu vielä ainakin juhannukseen asti Nauvon vierasvenesatamasta. Matka Nauvon vierassatamasta Utöhön kesti yli viisi tuntia, Pärnäisistä on vähän lyhyempi matka. Aika laivalla kului hyvin blogia kirjoitellen ja nettiä selaten sekä maisemia ihaillen. Laivalla oli myös ravintola, joka kyllä meinasi ensin jäädä minulta huomaamatta, kun löysin hyvän istumapaikan autokannelta kavuttuani. Myös lounastarjoilu näytti laivalla olevan, mutta minulla oli omat eväät mukana. Laiva ei poikennut Jurmossa, Aspössä tms saarissa, joissa käydään vain tarvittaessa, niinpä oltiin puolisen tuntia etuajassa Utössä.

Sain hostellitasoisen majapaikan, eli wc, suihku, keittiö ja telkkari on jaettu muiden kanssa. Tosin ketään ei ollut jakamassa tiloja kanssani, joten hyvin rauhallista oli. "Kylällä" sen sijaan oli enemmän vastaantulijoita kuin "omalla" yli tuhannen asukkaan kylällä. Kiertelin tarkastelemassa saarta ja nautin varsin hyvän päivällisen hotellin ravintolassa. Vähän lihasväsymys vaivasi, viiden tunnin istuminen pyöräilyrupeaman jälkeen tuntui jäsenissä. 

Orvokit ovat karun kauniita saariston kivien koloissa.

Kirkossa oli ulkomaalausremontti menossa.

Pääsin kurkkaamaan kirkkoon sisällekin.

Asiallinen muistutus, laivalla ei tainnut olla kuin lintubongareita minun lisäkseni. 

Varsin tasokasta kasvisruokaa sai Utön hotellin ravintolasta. 

Illalla virittelin kellon soittamaan puoli viideksi ja pakkasin tavaratkin siihen malliin, että on aamulla helppo nostaa kyytiin. Meinasin vesipullonkin viedä valmiiksi pyörään, mutten viitsinyt yöpuvussa lähteä ulos.