Karkkilassa muistelen käyneeni lapsuudessani, tosin istuin vain autossa ja odottelin isää, kun hän hoiti jotain asiaa Högforsilla. Karkkila sijaitsee jotenkin sivussa kaikilta kulkureiteiltäni. Kun sillä suunnalla kerran olin, pitihän sitä kirjasto käydä bongaamassa.
Ennen kirjaston aukeamista ennätin kiertelemään ja tutustumaan Karkkilaan muutenkin. Löysin Koskireitin lähtöpisteen ja kävelin katsomaan kaksi ensimmäistä koskea viidestä koskesta. Tästä jäi kyllä kytemään kipinä, että pitää tulla joskus Karkkilaan tutustumaan luontokohteisiin paremmalla ajalla.
Kävellessäni juttelin Fagerkullassa asuvan rouvan kanssa, joka kutsui minut tutustumaan puutarhaansa. Kyllä oli rehevä ja upea puutarha yli satavuotta vanhan "työläiskasarmin" pihassa. Samanlaisia taloja oli lapsuuteni maisemissa tiilitehtaan työläisten asuntoina, alakerrassa on neljä asuntoa, joissa on keittiö ja kamari ja yläkerrassa vielä pari hellahuonetta. Fagerkulla oli minulle tuttu, kun olin juuri kuunnellut Marika Tudeerin kirjaa "Pilven varjot vaeltavat". Tarinassa Iida tulee Pilpalasta yhteiskouluun Karkkilaan ja vierailee tuttavien luona Fagerkullassa. Oli mukava löytää myös työläismuseosta kirjasta tuttuja esineitä. Työläismuseossa sain yksityisopastuksen, kun oli vielä niin vähän turisteja liikkeellä.
Kävin myös valimomuseossa, josta sieltäkin löytyi tuttuja esineitä ja paljon historia tietoa Karkkilan vaiheista. Karkkila nimi otettiin käyttöön vuonna 1932, kun keskustaajamasta muodostettiin kauppala. Maalaiskunnan nimeksi jäi Pyhäjärvi Ul (Uudenmaan läänin Pyhäjärvi, samaan aikaan oli myös Pyhäjärvi Ol (Oulun lääni) ja Pyhäjärvi Vpl (Viipurin lääni) ). Pyhäjärvi Ul liitettiin Karkkilaan 1969.
 |
| Karkkilan kirkko on keskellä kylää. |
 |
| Pyhäjärven rannalla oli siisti uimaranta. Rannalla oli uimaopettajia, jotka kertoivat, että uimakoulu alkaa pian. |
 |
| Högforsin tiilisilta on katettu käytävä. Karkkilan koskireitti kulki tämän sillan kautta. |
 |
| Myllykoski kuohuaa. Koskireitin viidestä koskesta kävin kaksi katsomassa. Jäi sellainen olo, että Karkkilaan pitää päästä toistenkin luontopolkuja tutkimaan. |
 |
| Fagerkullan kävelyreitin opasteet. |
 |
| Fagerkullassa pääsin tutustumaan erään rouvan puutarhaan, joka oli ihanan rehevä. |
 |
| Fagerkullan työläisten asuma-alue oli minulle jo "tuttu" Marika Tudeerin romaanista, kun Iida vieraili siellä tuttaviensa luona. Jonkinlainen "tyyppitalo" tämä työväen asuntojen malli on, kun muistan myös omasta lapsuudestani naapurissa pari sellaista taloa olleen. |
.
 |
| Valimomuseolta löytyi tuttuja esineitä. Tämä kurkitaulu löytyy myös omalta seinältäni, isän perintönä. |
 |
| Lapsuuden kodissani oli tällainen iso lettupannu. |
 |
| Tämä "rapid" -liesi oli minulle tuttu Marika Tudeerin romaanin perusteella. |
 |
| Ja sillipannuunkin olin romaanissa tutustunut. |
 |
| Karkkilan kirjasto on vanhassa teollisuuskiinteistössä |
 |
| Kirjastossa oli AldaArtin hieno taidenäyttely. |
 |
| Hienot kattoikkunat tuovat valoa kirjastoon. |
 |
| Lastenosastolla kiva mittarimato. |
 |
| Kaupungintalon pihalla käväisin jo Pikkupässin reitiltä palatessani. Kiva, että vanhat teollisuusrakennukset on hyödynnetty kaupungin tiloiksi. Harmitti, kun en käynyt kaupungintalolla sisällä, kun jälkikäteen luin netistä, että kaupungintalon aulassa on näytillä vanha veturi HKR3. |
