Näytetään tekstit, joissa on tunniste Riihimäen kirjasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Riihimäen kirjasto. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. kesäkuuta 2024

Matkan varrelta Hämeen kirjastoja (Kuhmoinen, Padasjoki, Janakkala /Turenki, Riihimäki)

 8.6.2024

Eipä ole pitkään aikaan tullut ajeltua Kanta-Hämeen suuntaan. Totesin, että matkan varrella oli vielä  kirjastoja, joissa en tämän "projektini" aikana ole poikennut. Ohi ajaessani poikkesin kolmessa kirjastossa, joista jokainen kuului eri kimppaan. Seuraavana päivänä kävin vielä neljännessä Hämeen kirjastossa. Kun ei ollut kiirettä kotiin, jäin vielä yöksi Hämeenlinnaan ja kävin Erämessuilla 18-vuoden tauon jälkeen. Ja kun Riksussa olin, niin pitihän sitä käydä katsomassa, miten Riihimäen kirjasto on remontoitu edellisen vierailuni jälkeen. 

Pieni pala Hämeen "maantietoa". Kuhmoinen on Koillis-Hämeessä, Padasjoki Päijät-Hämeessä, Turenki (Janakkala) ja Riihimäki Kanta-Hämeessä.

Ensimmäinen "poikkeamaton" kirjasto oli Kuhmoisissa, tosin siellä olen käynyt joskus työasioissa, joten reitti oli tuttu ja kirjasto löytyi pienellä poikkeamisella kylän pääraitilta. Kuhmoisten kirjasto kuuluu Keski-kimppaan ja pääsin sinne sisälle kätevästi omatoimiaikana Keski-kirjastoihin nettisivulla kirjautumalla ja etsimällä sieltä kirjastokorttini. Eipä tarvitse kantaa kirjastokorttia mukana, kun se löytyy netistä.


Kuhmoisten kirjaston edessä on "Lukuhetki" -pienoispatsas, jonka on lahjoittanut kirjastolle 2005 Lions Club Kuhmoinen ja Elsa Viikilä. Kirjaston edessä olevat puut on suojattu hauskoilla "ihmisringeillä". Toimisivatkohan nuo "ringit" pyörän lukitsemiseen? 

Näkymä Kuhmoisten kirjastoon sisään tullessa.

Kirjaston alakerrasta vessaa etsiessäni, nämä "neitokaiset" ottivat vastaan.

Kuhmoisten kirjaston alakerrasta löytyi myös kokoushuone ja viereisessä huoneessa oli taidenäyttely rakenteilla. 

Olisi kätevää, jos myös metsässä karhut olisi varustettu "kilikelloilla".

Kuhmoisten kirjasto kuuluu Keski-kimppaan ja siellä näytti odottelevan kassit kuljetettavia kirjoja. Kirjastossa oli omatoimiaika, kun kävin siellä, mutta pääsin kätevästi sisään kirjaston nettisivulta löytyvällä kirjastokortillani (ei ole varsinaisesti mobiilikortti, kun on ihan nettisivulta aukeava). 

Padasjoella melkein jouduin turvautumaan GoogleMapsiin, kun aloin epäilemään, että löytyykö koko kirjastoa. Jotenkin Padasjoki tuntui paikkana vähemmän eloisalta kuin Kuhmoinen. Ilmeisen paljon oli tyhjiä liikehuoneistoja. Padasjoen kirjasto kuuluu Lahden seudun Lastu-kimppaan. 

Padasjoella kirjasto toimii myös vaalihuoneistona eikä sinne olisi päässyt sisään omatoimiaikana, onneksi liikuin "virallisena" aukioloaikana.

Ennakkoäänestys oli jo ohi, mutta ilmeisesti vaalihuoneisto odottelee vielä varsinaiseen vaalipäivään käyttövalmiina. 


Padasjoen kirjasto kuuluu Lastu-kirjastokimppaan.


Jos reissussa harmittaa, ettei tullut frisbee-kiekot mukaan, kannattaa käydä paikallisessa kirjastossa kurkkaamassa, olisiko kiekkoja lainattavissa, ainakin Padasjoelta löytyy. 

Miksi mielenkiintoisia kirjoja löytyy aina kun ei niihin ennätä syventymään eikä viitsi mukaan lainata?
Jos olisin malttanut, niin olisin voinut istahtaa hetkeksi parvekkeelle lukemaan Padasjoella.

Matkalla muistui mieleeni, ettei kovin pitkää ylimääräistä lenkkiä tarvitse tehdä, että saisin bongattua myös Janakkalan pääkirjaston Turengissa. Viime kesän pyöräretkellä jäi harmittamaan, kun ajeltiin siitä ohi niin aikaisin, ettei kirjasto ollut vielä auki. Janakkala kuuluu Hämeenlinnan alueella toimivaan Vanamo-kirjastokimppaan.

Janakkalassa on kätevästi yhdistetty kulttuuri- ja liikuntariennot saman katon alle.


Ahkera siivooja Turengin kirjaston aulassa.

Kirjastoihin ikkunoiden kautta tulvivaa valoa jaksan aina ihailla. Turengissakin oli upea iso ikkunaseinä ja muitakin upeita ikkunoita. 


Turengin lastenosastolla on ikkuna kivasti niin alhaalla, että pienimmätkin pääsevät sieltä kurkkimaan ulos. 

Hauska "ikkuna-asetelma" Turengissa.

Hienoa, että kirjastosta voi lainata myös kassin kirjojen kotiin kantamiseen. Lienee nykyään jo melko yleistä tämä, ainakin Säynätsalon kirjastossa huomasin lainattavat kassit, kun olin siellä vaalitoimitsijana.

Liekö kahvila toiminut Turengin ennakkoäänestyspaikkana, kun ei ollut ennakkoäänestyksen aikana auki? Tosin taitaa olla tuo päättymispäivä väärin, ainakin kahvilassa näytti joku ruokailija olevan.

Riihimäellä pääsin kätevästi keskustaan ohi liikenteenohjaajien, jotka olisivat ajattaneet messuparkkiin, kun kerroin meneväni kirjastoon. Ja kirjaston nurkalta löytyikin sopivasti parkkipaikka. Ihmettelin kyllä miten Riihimäellä on sekaisin sekä "kiekollista" aikarajoitettua pysäköintiä, että täysin ilman rajoituksia olevaa pysäköintiä. 

Ulkoasuun ei Riihimäen kirjaston remontti ole juurikaan koskenut, mutta uudet pyörätelineet lienevät ilmestyneet seinustalle.


Viherkasveja en edelliseltä vierailultani muista (mutta sehän ei takaa, etteikö niitä olisi ollut).

Pieni suljettu tila hiljaiseen työskentelyyn tai pikku neuvonpitoon.

Portaiden päällä hauska "portaita mukaileva" tekstiilitaideteos. 


Vielä on aika paljon kirjastoja viereailematta, kuntia on tällä hetkellä 309 kpl ja jos kirjanpitoni pitää paikkansa olen vieraillut 139 pääkirjastossa, yli puolet vielä käymättä.

torstai 12. elokuuta 2021

Suuntana Salo

 ke 11.8.21

Aamulla ennen juna-asemalle suuntaamista poikkesin Riihimäen kirjastossa, vaikka vähän epäröin onko se edes auki. Olin autoradiosta kuunnellut edellispäivänä uuden kirjastonjohtajan haastattelua remontin alkamisesta.  Auki oli ja remontista ei ollut tietoakaan, ei edes ovilla tiedotetta remontin alkamisesta. 

Riihimäelläkin on kaupunkipyöriä.


Pääsinpä tällä kertaa sisällekin Riihimäen kirjastoon.

Viimeinen silmäys Riihimäen kirjastoon ennen remonttia.

Pienten lasten vanhemmillakin on hetki aikaa keskittyä kirjojen etsiskelyyn, kun lapsen voi laittaa leikkikehään.

Kivoja nämä jonkun teeman ympärille kootut kirjat. En uskaltanut katsoa kirjoja, ois vielä ollut "pakko" lainata.

Kirjastoissa näkee nykyään usein kirjoja myös kansi lukijaan päin. Se on todella kivaa, ei näytä vain kirjavarastolta. Toki tämä asettelu vaatii enemmän hyllytilaa ja henkilöstöltä viitseliäisyyttä, mutta lukija varmaan tarttuu kirjaan helpommin, kun kansi houkuttaa.

Rautatieasemalla oli hyvin aikaa ennen junan lähtöä ja odottelin myös hissin siivouksen valmistumista, kun ei lastissa olevaa pyörää viitsinyt portaita työntää / laskea alas. Tosin toisesta hissistä piti siivooja häätää, kun junan lähtö oli lähellä. Menin siis junalla Pasilaan, Tikkurilan jälkeen tajusin, että olisinhan voinut polkaista Tikkurilastakin Leppävaaraan, matka olisi tosin ollut tuplat pidempi, aina vähän myöhässä nämä oivallukset.

Riihimäen asema on nähnyt monet lähdöt ja paluut sekä junan vaihdot. Nykyään siellä on jopa kaksikerroksiset pyörätelineet. Upeaa todistaa, että hissit siivotaan kunnolla, niin usein niissä on ikäviä tuoksuja. Pyörää on hyvä kuljettaa lähijunissa.

Pasilan asemalla tuntui kuin olisin ulkomaille tullut, olin ihan eksyksissä. "Vähän" on asema muuttunut sitten edellisen käynnin. En pyörän kanssa osannut sieltä ulos ennen kuin kävin infosta kysymässä ja infon tyttökin etsi reitin tietokoneelta. Ja ei infokaan osannut kertoa, että kun pääsen hissillä seuraavalle tasolle, niin pitää vielä mennä toisella hissillä ennen kuin ulosmenotaso löytyy. En kyllä muista ulkomaillakaan lentoasemilla olleeni yhtä eksyksissä. Eli ei kovin hyvin ollut viitoitukset (vielä?) kunnossa Pasilassa.

Pasilan asemalla ainoana pyörän työntäjänä oli jotenkin orpo-olo. 

Huh, selvisin ulos sieltä ostosparatiisista.

Kartalla! Tuttu hotelli.

Ulos kuitenkin pääsin ja kohta olin jo jotenkin "kartalla", kun näin tutun hotellin Pasilassa. Suunnistaminen oli kuitenkin jatkuvaa reitin tarkastamista GoogleMapsista ja laitoin myös "Kuukkelin" ääniohjauksen päälle, sain siten välillä vironkielellä ohjeistusta "vasakule" "paremale" ... jostain syystä Kuukkelin hemmo on kielekseen valinnut viron, enkä osaa sitä vaihtaa. Ehken ihan suorinta reittiä Leppävaaraan päässyt, mutta matkalta sorruin ostamaan myös yhdet kengät, mutta olin ajoissa odottelemassa Salon junaa.

Jos metsään haluat mennä nyt ...
Kyllä keskuspuistossa on kivoja polkuja ajella, suunnistaminen ummikkona on vaan vähän haastavaa. Varmaan olisi viisainta kompassisuunnan mukaan edetä eikä yrittää "Kuukelin" ohjeita seurata.


Oikein priorisoitua reittiä ajelin... tosin vain talvikäyttöön, ei huomannut priorisointia esim. viitotuksissa.

Työmaan kierto-opaste olisi voinut olla myös tuolta rantaa pitkin suunnistaneille, nyt turhaan kipusin mäelle todetakseni, että alikulun kautta pitää kuitenkin mennä. Olin jo kerran käynyt alikulun kautta toisella puolella, mutta todennut kuukelin opastavan toista puolta...

Déjà-vu, täällä oon ollut ennenkin.. 5-6 vuotta sitten Velocityn kaupunkipyöräajelulla. Silloin ei tarvinnut itse suunnistaa, oli meno paljon rennompaa, mutta vauhti kovempaa.

Ennätin Sellon kirjastossakin poiketa, olen siellä käynyt joskus aiemminkin, mutta tämä oli ensimmäinen "projektikäynti". 

Sellon kirjaston hissin ovessa oleva vinkki: "Portaat liikuttavat sinua!" auttoi valitsemaan portaat toiseen kerrokseen siirtymiseen. Kun kerrankin ajattelin meneväni hissillä, yleensä käytän portaita.

Reissaajan mieleen on latauspiste. Sellon kirjastosta löytyi sellainenkin. Olen kyllä häpeilemättä pyytänyt kirjastoissa vieraillessani mahdollisuutta kännyn lataamiseen ja jos olen käyttänyt läppäriä, olen sen laittanut pistorasiaan.

Hyvin mahduin Leppävaarasta junaan, vaikka siellä oli jo yksi täyteen lastattu pyörä. Nappasin omat pyörälaukut pois, niin mahtuivat pyörät vierekkäin.

Salon asemalta suuntasin ensimmäisenä kirjastoa etsimään. Matkan ei pitänyt olla pitkä, mutta eka kerralla onnistuin ajamaan kirjaston ohi, vaikka epäilinkin taloa kirjastoksi. Iso ja monipuolinen kirjasto Salossa. 

Salon kirjaston sisäänkäynti.

Tälläisen karttafriikin oli vaikea pitää sormensa erossa näin hyvin esillä olevista kartoista.

Salon kirjasto kuuluu Vaskikirjastoihin.


Salon kirjaston edustan kukkia ja hauskoja "patsaita".

Salon kirkkoa en ensin meinannut kirkoksi uskoa, se onkin ollut alunperin rukoushuone ja tornikin rakennettu jälkikäteen. 

Näköala majapaikan ikkunasta oli kohdillaan. 






maanantai 21. kesäkuuta 2021

Lapsuuden maisemissa

 la 19.6.- su 20.6.21

Vietin viikonlopun velipojan luona Riihimäellä ja vihdoinkin ajattelin pääseväni "virallisesti" bongaamaan Riihimäen kirjaston. Vaan eipä se onnistunut, kun kirjasto ei ole kesälauantaisin avoinna. Kirjaston pihalla toinen turisti ihmetteli, että oisko Riihimäellä toista kirjastoa tai nettikahvilaa, että pääsisi tietokoneelle. Minun paikallistuntemukseni ei nettikahviloihin yllä, mutta kirjaston suhteen kerroin, että Hyvinkäältä voisi löytyä lähin kirjasto (tosin en senkään aukiolosta tiedä). 

Luin lehdestä, että Riihimäen kirjasto menee syksyllä remonttiin, ehkä "virallisen" bongauksen teen vasta remontin jälkeen (tai kyllä kai aiempien vierailujeni perusteella voin merkata Riksun kirjaston bongatuksi). 

Riihimäen "uusi" kirjasto on valmistunut sen jälkeen, kun olen muuttanut pois seuduilta. 

Kesälauantait... ei oo Riksu kesäkaupunki.

Riihimäen "vanhassa" kirjastossa toimii nykyään musiikkiopisto. Täällä minä lukiolaisena monet kerrat tapoin aikaa ootellessani milloin mitäkin. 

Riihimäen kirjastoa kohtaan tunteeni ovat monestakin syystä lämpimät, olenhan käynyt Riihimäellä lukion ja asunut reilun kymmenen kilometrin päässä Riihimäeltä lapsuuteni ja nuoruuteni. Lukiolaisena odottelin joskus kirjastossa, että autokoulun teoriatunnit alkaisivat tai linja-auton lähtöaika lähenisi. Kun äitini muutti Riihimäelle, opastin myös häntä kirjaston käyttäjäksi ja kyllä hän ainakin joskus kävikin kirjastossa lukemassa lehtiä. 

Kävin lauantaina myös Lopella, lähinnä haudoilla (ja tiekirkossa), mutten viitsinyt käydä kirjastosta edes kuvaa ottamassa, koska olen monet kerrat jo käynyt "virallisesti" Lopen kirjastossa. 

Lopen hautuumaalla on hyvin organisoitu jätteiden lajittelu.


Sunnuntaina minulla oli mahdollisuus käydä Avoimet puutarhat -tapahtuman puitteissa lapsuudenkodissani, josta olen 14-vuotiaana muuttanut pois. 

https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/mantymaki/ 

Kyllä pihalta vielä löytyi tuttuja elementtejä mm. vanhoja omenapuita ja marjapensaita. Ja talokin oli ihan samanlainen kuin oli lähes viisikymmentä vuotta sitten, mutta kyllä oli puutarha hieno. Jos en tietäisi, miten paljon tuollaisessa puutarhassa on hommaa, haluaisin samanlaisen. 

Viimeksi ihmettelin miten vähän olen pääkirjastoja bongannut... nyt huomasin jotenkin sählänneeni (taas kerran)  Excelin kanssa, niin että oli kaksi eri saraketta muodostunut bongatuille pääkirjastoille... tässä tarkastuslaskennan tulos:

pääkirjastoja 49/303, joista 6 ei ole ollut auki

 
ps. Pakko vielä kertoa, että tämänkin blogitekstin kirjoitin  (ja edellisen viimeistelin)  Jyväskylän pääkirjastossa, harrastusten väliin jäi aikaa, joka piti jossain jotenkin tappaa... 



Paluu kesään

Pieni paluu kesään autoretkiin kuvien kera. Monia pikku retkiä tuli tehtyä myös autolla, vaikken enää edes autoa omista. Retkiä tein laina- ...