Lännestä itärajalle

Kun heinäkuulle tuli kutsu itärajalle Uukuniemelle puutarhajuhliin, päätin tietenkin ajella muutaman kirjaston kautta.  Vietin edellisen viikon läntisessä Suomessa eikä Jyväskylän kautta ajaminen tuntunut vaihtoehdotla, kun noita Multian metsiä saa muutenkin ihailla turhan usein. Niinpä päätin bongata pohjoisen Keski-Suomen vielä bongaamattomia kirjastoja. Ja ehkä jonkun Savon / Karjalankin kirjaston  saan reitille mahtumaan. 

Yritin olla ennakoiva ja tarkastelin reitin varrelle sattuvien kirjastojen aukioloaikoja ja omatoimisuutta ennakkoon. Totesin, ettei Kivijärven kautta kannata kiertää, kun kirjasto on suljettu koko heinäkuun ja omatoimisuutta ei ole. Kivijärven kirjaston ovia olin kolkutellut jo pari vuotta sitten Keski-Pohjanmaan pyöräretkellä eli ei kannattanut mennä tarkistamaan sijaintia. Kyyjärvellä ja Kannonkoskella ei näyttänyt olevan pitkä poikkeama reitiltä ja molemmissa oli myös omatoimisuus ja minulla Keski-kirjastojen kortti. Torstaina tosin molemmat kirjastot aukesivat vasta iltapäivän puolella, ja olin aamusta liikkeellä. 

Kulkuvälineeksi valikoitui tällä kertaa auto, kun pyörällä olisi pitänyt varata matkaan viikko, autolla ajelin yli viidensadan kilometrin matkan päivän aikana. 

Kyyjärvi

Kyyjärveltä löytyi kaunis, kirkkaan punainen kirjastorakennus, mutta ....

Eipä suostunut Kyyjärven omatoimikirjaston lukija tunnistamaan minun Keski-kirjaston tunnuksiani. Näyttää yleistyneen kirjastoissa vaatimus kirjastokohtaisesta sopimuksesta omatoimikirjaston käyttöön. 

Kannonkoski 

Kannonkosken kirjastokin löytyi ja sen vuoksi tein pienen ylimääräisen mutkan, mutta....

Kannonkoskella en päässyt edes yrittämään omatoimikirjastoon kirjautumista, kun minulla ei ollut fyysistä Keski-kirjastojen korttia, vain nettisivulta kännykkään avautuva viivakoodi. Kannonkosken lukija oli vanhaa mallia, johon olisi pitänyt työntää kortti kahden levyn väliin. 

Viitasaari

Viitasaaren kirjastoon pääsin tutustumaan sisälle ja sen jälkeen jätinkin Keski-kirjastot taakseni ja siirryin Savon puolelle Rutakko-kirjastojen maailmaan Keiteleelle. 

Kolmantena kolkuttelin Viitasaaren kirjaston ovia...

...ja ovihan aukesi (myös ulospäin mennessä)

Käsityön harrastajia Viitasaaren kirjaston ystävissä.

Valoa tulvii Viitasaaren kirjastosaliin yläikkunoista.

Keitele

Keiteleen kirjaston oven takana kävin viime kesänä Ouluun polkiessani...

...tällä kertaa Keiteleen kirjaston ovi avautui minulle.

Talligalleriassa oli kiva taidenäyttely Keiteleen kirjastossa.

Puiset kattopalkit luovat kotoista tunnelmaa Keiteleen kirjastoon. 

Tuusniemi

Tuusniemen kirjasto kuuluu Kuopion hallinnoimaan kirjastokimppaan.

Olipa kaikenlaista nostalgista katseltavaa.

Tämä kirja/lehtinen löytyi lapsuudenkodistani. Äiti oli innokas merkkaaja, minulle ei kyllä tuo taito mitenkään tarttunut.

Taidon näyte tämä polkupyörä, joka on "kudelmilla" peitetty.

Tuusniemen kirjaston vitriineistä löytyi paljon katseltavaa.

Outokumpu

Outokummun kirjaston asiakkaat kiitettävästi tarkistivat, että ovi sulkeutuu omatoimiaikana heidän poistuessaan.

Outukummun kirjaston ovi ei omatoimiaikana suostunut avautumaan minun Vaara-kirjastokortillani, joten tämä kirjasto on edelleen bongaamatta.

Rääkkylä

Ehkä lyhyempi tai ainakin nopeampi reitti olisi mennyt Joensuun kautta, mutta Rääkkylän suunta houkutti, kun keli oli hieno ja lossikin osui matkalle. Toiselta reitiltä ois kyllä ainakin Tohmajärven kirjasto löytynyt. 

Arvinsalmen lossilla.

Rääkkylän kirjasto kuuluu Vaara-kimppaan.

Onko tullut mieleesi lainata mehumaija kirjastosta?

Kiva idea omatoiminen askartelupaja, toivottavasti löytyy askartelijoita.

Välipalapiste on myös asiakasystävällisyyttä.

Kitee

Kovin pitkää ylimääräistä lenkkiä ei poikkeaminen Kiteen kirjaston oven takana tehnyt, mutta olisin kyllä voinut etukäteen tarkistaa, että olen liikkeellä reilun puolituntia sulkemisajan jälkeen. 

Lisää "Vaaroja" (Juuka)

Kolin reissulla bongasin vielä kolme Vaara-kirjastoihin kuuluvaa kirjastoa: Juuka, Liperi ja Heinävesi. Kaikki olivat ilahduttavan rentoja ja valoisia "koko kansan olohuoneita". Vielä jäi Pohjois-Karjalaan bongailtavaa ja mieletön halu päästä sinne vaaroille pyöräilemään.

Juuan kirjasto

Kolmas kerta toden sanoo eli pääsin kolmannella yrittämällä Juuan kirjastoon.

Juuan kirjastossakin on upea "kirkon ikkuna", mitäköhän kirkkoarkkitehtejä täällä Pohjois-Karjalassa on liikkunut. 

Lasten osaston valoisuutta, vaikka harmaa päivä olikin.

Taas kerran suosittelen reissulaisia piipahtamaan kirjastoissa, niistä kun voi löytää tosi kivoja näyttelyitä.

Kyllä teki mieli piipahtaa tutustumassa tutkijan huoneeseen, mutta taas kerran ujous vaivasi.

Eteisen tähtitaivas ja pyöreä muoto suorastaan vaativat kurkkaamaan myös vessaan, jossa oli myös kiva kaareva seinä.

Eka kerta kun näin tarjolla nastasuojuksia kenkiin, tosi kiva.

Hyvä valikoima ulkoiluvälineitä tarjolla Juuan kirjastossa.

Liperin kirjasto

Liperin kirjastossa jäi maanantaisella Joensuun reissulla poikkeamatta, mutta kotimatkan suunnittelin niin, että sain Liperin kirjaston bongattua. Liperin kirjasto on perustettu jo 1845 ja on Suomen vanhin suomenkielinen pitäjänkirjasto. Nykyinen kirjastorakennus on vuodelta 1988. 

Liperin kirjaston sisäänkäynti.

Mielenkiintoiset kapeat kierreportaat, mitä lie niiden päässä.

Myös Liperin kirjastossa oli useita "kirkon ikkunoita".

Eeva Ryynäsen veistos Liperin kirjastossa. Jos Lieksan suunnalla liikut, kannattaa käydä Eeva Ryynäsen ateljeessa, itse kävin siellä edellisellä Kolin reissulla.

Heinäveden kirjasto

Heinävesi lienee tuttu lähinnä luostareistaan, joskus olen minäkin niissä vieraillut, mutta Heinäveden keskusta (ja kirjasto) on jäänyt bongaamatta. 

Luostarien lisäksi minulle Heinävesi tuo mieleen Kerman kanavan, joten kun se reitille sattui, niin piti poiketa sitä ihailemassa talviasussaan.

Heinäveden kirjasto ja Soisalo-opisto toimivat samassa talossa.

Lastenosaston "sateenvarjo".

"Kirkkoarkkitehtuuria" löytyi myös Heinäveden kirjaston upeista ikkunoista.

Vaara-kirjastojen aatoksia, vielä jäi monta Vaara-kirjastoa bongaamatta. 

Kuntoilua ja kulttuuria (Polvijärvi, Joensuu, Kontiolahti)

Ei oikein hiihtäminen Kolilla onnistunut, kun lumi kertyi suksien pohjiin. Niinpä hiihtämisen sijaan päädyin kiertelemään muutaman Vaara-kirjaston sekä kuntosali- ja uimahallireissuun. 

Ajelin Polvijärven kautta Joensuuhun ja tarkoitukseni oli poiketa matkalla Polvijärven ja Liperin kirjastoissa, mutta Google ilmoitteli Liperin tiehaarasta vasta risteyksen kohdalla, joten jäi kääntymättä sinne. Niinpä ajelin Polvijärveltä suoraan Joensuun uimahallille. Ja paluumatkalla tietty poikkesin Joensuun kirjastolla sekä suuntasin Kontiolahden kautta takaisin Kolille. 

Suksen pohjiin kertyvä lumi ei innostanut hiihtämään.

Huonosta ajokelistä tuli varoituksia, mutta ajokeli oli varsin normaali talvinen keli. Vastaan tuli ylileveä kuljetus, jonka edellä tullut varoitusauton kuljettaja kehotti minua ajamaan bussipysäkille pois kuljetuksen tieltä. 

Polvijärven kirjasto

Polvijärven kirjasto on toiminut vuodesta 1982 asti vanhassa kansakoulurakennuksessa, joka on ilmeisesti ollut jo ennen sotia paikallaan. 

Varsin toimivalta näytti Polvijärven kirjasto.

Vaarallisia virikkeitä... ehkä vielä opettelen kunnolla virkkaamaan.

Hiihtoloma, joten koulun pyöräparkki loisti tyhjyyttään.

Joensuu

Totesin, etten viitsi ylihintaisessa KoliSpassa käydä, vaan ajelen mieluummin Joensuuhun uimahalliin. Minulla kävi tuuri (normaalia onneani;)) ja pääsin ilmaiseksi kuntosalille ja uimahalliin. 

Sattumalta ruokailupaikakseni löytyi mielenkiintoinen puurakennus, jossa toimi ainakin ulosottovirasto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Joensuun kirjasto oli varsin helppo löytää Koskikadun varrelta, bongasinkin sen jo uimahallille ajaessani.

Minua miellytti Joensuun kirjaston "kerroksellisuus", joka toi mukanaan pientä yllätyksellisyyttä ja löytämisen iloa. 

Yläilmoista oli hauska tähystellä kirjastoon.

Lastenosastolla oli mukavia "rauhoittumiskoloja".

Viitoitus lastenosastolta.

Kontiolahden kirjasto

Pihaan tullessa ihmettelin vähän outoa varoitusta...

Kontiolahden kirjasto

Tykkään koota palapelejä, mutta kirjastovierailuni ovat useimmiten niin hätäisiä, etten ennätä rauhoittumaan palapelin ääreen.

Paljon rakastettu ja ratsastettu kontio Kontiolahden kirjastossa.

Kontiolahden kirjaston ikkunan arkkitehtuuri muistuttaa mielestäni kirkkoa.

Ihmettelin katon rajassa olevaa "selostuskoppia", jonne ei näyttänyt olevan minkäänlaista sisäänkäyntiä. Ja en tietysti taas(kaan) ymmärtänyt kysäistä ujouksissani siitä.

Pois lähtiessäni ymmärsin varoituksen peruuttavasta kirjastoautosta, kun näin autotallin.