perjantai 10. kesäkuuta 2022

Aurajokea yläjuoksulle Lietoon

10.6.2022

Halistenkoski toimii minulle "vedenjakajana" Aurajoen alajuoksun ja yläjuoksun suhteen. Eilen lähdin liikenteeseen ajatuksena mennä Halisista joen toiselle rannalle, vasta kun lähdin kivoja polkuja ajelemaan Halisista joen yläjuoksun suuntaan keksin, että Liedossa pitää käydä ainakin kirjasto bongaamassa.  

Halisten koskeen on rakennettu varsin massiiviset kalaportaat ja lohi on alkanut nousta Aurajokeen. Halisten kosken kohdalla on myös vuokraamo kanooteille ja sup-laudoille.Ehkä vielä kesän aikana käväisen testaamassa melontaa ja/tai suppailua Aurajoessa.

Katson maalaismaisemaa... varsin läheltä majapaikkaamme löytyi myös heppoja katseltavaksi. Kyllä maaseutu alkaa läheltä Turun keskustaa. 

Tätä maisemaa on tullut katsottua monta kertaa joen toiselta puolen auton kyydissä.

Tämä polku houkutteli jatkamaan matkaa aivan joen rannassa. Viime kesän Aurajoentien pyöräily ei vienyt kertaakaan näin lähelle Aurajokea.

 
Google-maps opasti menemään kevyenliikenteen siltaa joen tois'puol' ison tien varteen, mutta kun polku näytti jatkuvan, niin otin riskin, että joudun kääntymään takaisin ja jatkoin maastossa ajoa.


Omakotitaloja Aurajoki-varressa, nämä bongasin, kun en kuukkelin ohjetta seuraten siirtynyt ison tien varteen polkemaan vaan ajelin polkua pellon reunassa.


Siltoja kevyelle liikenteelle Halisten ja Liedon välillä. Yhtäkään näistä en ylittänyt.

Pyörätie, joka löytyi, kun polkupyöräilystä jouduin luopumaan. Hyvä pyörätie kulkee kyllä koko matkan Liedon ja Turun välillä. Minua vaan viehättää vähemmän "hygieeniset" reitit.



Liedon kirkko on 1400-luvun lopulta, mutta sinne on juuri valmistunut kirkon nykyaikaan "siirtänyt" remontti, joka on vielä osin kesken laajennusosaan tulevan keittiösiiven osalta.  Eero Järnefeltin maalaus "Jeesus ja langennut nainen" vuodelta 1908, maalauksen on seurakunnalle lahjoittanut Littoisten verkatehtaan omistaja, tehtailija Louis Schnit (luin wikipediasta)
. Kirkon remontointi nykyaikaiseksi monitoimitilaksi tuntuu hatunnoston arvoiselta rohkealta teolta. Minulla kävi tuuri, kun kirkossa oli opas paikalla, vaikka virallinen tiekirkko ei vielä ollut avoinna. Kirkossa oli myös lauluharjoitus käynnissä sunnuntain kesämusiikkikonserttia varten. 


Liedossa vierailin tietysti kirjastossa. Valoisa, viihtyisä kirjasto sijaitsee kunnantalolla. Viime kesänä kuulin, että Liedossa on tehty päätös, että pääkirjasto riittää ja sen vuoksi Tarvasjoen liityttyä Lietoon kirjasto Tarvasjoelta lakkautettiin. Kuulostaa kyllä ikävältä päätökseltä. 
  

Liedon hautausmaa on hienolla paikalla Aurajoen varressa



Kiva lisäkyltti pyöräilijälle vauhdin hiljentämisestä, jo nähdäkseen lukea tuon kyltin on vauhtia hiljennettävä.


Liedossa on matonpesupaikka Aurajoen rannalla.

Mitäköhän tästä nostetaan? Vieressä oli pari muuta kerrostaloa, joiden edessä oli vastaava paikka. Liekö joku pelastusasema?

Kuninkaan hevosen jälkiä seurailen Hämeen Härkätiellä.

 
Viime kesäisellä Hämeen Härkätien pyöräilyllä jäikin tämä osuus härkätiestä ajamatta.


Replika viikinkiveneestä Vanhalinnassa, vielä viikinkiaikaan päästiin Vanhalinnalle asti merta pitkin seilaamaan, nyt on joessa Halistenkoski ensimmäisenä esteenä mereltä saavuttaessa.


Kävin tutustumassa Vanhalinnaan sisältä, mutta polut jäivät kulkematta. Päätinkin palata tänne vielä asuinkaverini Aimo-koiran kanssa polkuja kulkemaan.

Tästä portista kuljetaan vielä Aimon kanssa.


Härkätien varrella oli tauluja, joissa kerrottiin mm. Linnavuoren historiasta.








Aurajoen alajuoksulla

 10.6.2022

Muutaman päivän olen pyöräillyt ees'taas' Aurajokivartta, tässä postauksessa havaintoja alajuoksulta ja jokisuulta. Poikkesinpa Hirvensalon puolellakin, mutta siellä en juuri kuvia ottanut. Paljon on uutta nähtävää, mutta myös "kertausta". 

"Rupsahda rauhassa rakkaani", taidetta Aurajoen rannoilla.

Tiilitehtaan alueella lapsuutensa viettäneen sydäntä lämmittää, kun tiilentekijää muistettu kadun nimellä.

Sunnuntaina pääsin todistamaan ison risteilyaluksen satamakäyntiä. Se tuntui kiinnostavan myös  ympäristön asukkaita, sillä kuulin useammankin sanovat, että parvekkeelta nähtiin, että on laiva tulossa ja tultiin katsomaan. Pitkään minäkin odottelin, että matkustajia tulisi laivasta ulos, mutta erilaiset laskuportaiden virittelyt kestivät niin pitkään, että poistuin lopulta paikalta.


Onhan se kiva, että omalta takapihalta pääsee veneellä vähän etäämmäksi... mahtaako sitä autopaikkaa tarvitakaan?

Ajatukseni vierailla "taas kerran" AboaVetuksessa kilpistyi, kun siellä oli uusi näyttely rakenteilla ja se avautuu vasta 16.6.22. Edellisestä vierailusta lienee parikymmentä vuotta, poikani ei edes muistanut käyneensä siellä, se siitä lapsien sivistämisestä.


Aikamoisessa myllerryksessä on edelleen torin ympäristö, vaikka itse tori onkin jo kunnossa (oisko pari vuotta siitä, kun sitä myllättiin).

Kiva kukkapurkki.

Föri on hauska kulkuneuvo eipä taida muualla Suomessa vastaavaa olla.




Hautakartan avulla löytyi isoisovanhempien (ja muutaman muun sukulaisen) hauta, jota en ole  aiemmin onnistunut löytämään.


Funikulaari ei varmaan olisi niin kuuluisa, jos sen kanssa ei olisi toimintaongelmia... Useammastakin suusta kuulin ihmettelyä "toimiiko se", kun kerroin ajelleeni funikulaarilla. Sinänsä tuo hissi tuntui vähän turhakkeelta, vieressä olevia portaita pääsi Kakolanmäelle ihan yhtä sujuvasti. Tietysti tuo funikulaari palvelee liikuntaesteisiä, mutta pääseehän tuonne mäelle autollakin. 


Kukkaloistoa Kakolanmäellä, ilmeisesti Kakolan vanhaa esineistöä kierrätetty kukkapurkeiksi.


Kakolanmäellä ei ole tullut ennen käytyä... ehkä ei vankilamiljöö ole kiehtonut ja Turussa on aina niin paljon näkemistä ja tekemistä, ettei vankila-ajan jälkeen ole ollut tilaisuutta vierailuun.


Turun linnassa kävin eka kerran jo yli viisikymmentä vuotta sitten kansakoulun kevätretkellä ja sen jälkeen olen varmaan käynyt "tasaisin välein" pari kertaa ,edellisestä kerrasta lienee parikymmentä vuotta. Eipä noista aiemmista kerroista ole paljon jäänyt mieleen, mutta kyllä korkeat porrasaskelmat ovat ennenkin ihmetyttäneet... olikohan ennen vanhaan ihmisillä pitemmät jalat vai miten he selvisivät  portaista.

Kotimatkan varrelta vol2

Kotimatkaa tehtiin matkasta nautiskellen hitaan etenemisen kaavalla. Kuusamossa oltiin yksi yö ja hyvin nukutun yön jälkeen oli hyvä käydä k...