Lauttoja ja vettä

Aamu Paraisilla valkeni aurinkoisena, mutta kun lähdimme ennen kymmentä liikkeelle ensimmäiset vesipisarat putoilivat ja kastuimme ennen ensimmäistä lauttaa läpimäriksi. Lajin (pyöräily) luonteeseen kuuluu kastuminen, edellisenä päivänä kastuttiin hiestä ja tänään sitten taivaalta tulleesta vedestä. 

Sattmarkin kahvilalla pitää aina poiketa ja ostaa kampelaa evääksi.

Juuri kun oltiin lähdössä huomasin viitan "Lilla Bibban", "Pikku kirjasto" ja pitihän se käydä katsastamassa. Vähän oli päässyt ulkoisesti rapistumaan, mutta...

  

...sisältä löytyi siistit hyllyt kirjoja pullollaan. 

Ensimmäistä lossia odotellaan Paraisilta (Lillmölö) ja Nauvoon (Lillandet).  

Nauvon vierasvenesatamassa riittää aina veneitä.

Onneksi sade laantui Nauvon pysähdyksemme aikana ja pääsimme jatkamaan matkaa ilman sateen uhkaa.

Nauvon kirkossakin oli pyhästä ehtoollisesta maalaus, täällä ei kuitenkaan marsua lautasella, kuten Cuscon katedraalissa.

Hienoja yksityiskohtia Nauvon kirkon tolpissa. Nauvon kivikirkko muistutti rakenteeltaan paljon Paraisten kirkkoa. 

Seuraava lossi kuljetti meidät Nauvon Pärnäisistä Korppoon Retaisiin. Itseäni kiusaa nämä epämääräiset "osoitteet" lautoilla "Nauvon-Korppoon" -välinen lautta, mutta kun lauttarannasta on Nauvon kirkonkylään matkaa yli kymmenen kilometriä ja samoin Korppoon kirkolle... 

Hyvin ennätettiin Korppoo(Galtby)-Houtskari (Kittuinen) väliselle lossille, tosin seuraava olisi mennyt jo tunnin päästä. 

Galtbyn satamasta löytyy pyöränhuoltotyökaluja.

Saaristomaisemaa kehyksissä. Mietin lautan ja lossin eroa, joten Galtby-Kittuinen välillä lienee kyse lautasta, koska se ei kulje vaijereiden varassa eikä lähtösatamasta näy päämäärää.

Korppoo-Houtskarin lautalla oli kaksi muutakin pyöräilijää, nämä naiset osoittautuivat "naapurin tytöiksi" Jyväskylästä. Illalla mustikkametsässä tajusin menettääneeni oivat "kuriirit"... hitaasti kun hämäläisellä näyttää nykyään tuo ajatuksen juoksu toimivan. Olin juuri Galtbyn lauttaa odottaessani saanut pojaltani tiedustelun, olenko vienyt hänen auton avaimensa. Olin jättänyt auton pojan käyttöön ja aiemmin kesällä olin saanut häneltä avaimet, joten hyvin mahdollista, etten niitä ollut palauttanut ja omat avaimeni olivat kotona.. Kehoitin poikaa etsimään kotoani ja lupasin myös selvitellä mahdollista kuriiria. Ja sitten kuriirit olivat viiden minuutin päästä edessäni, he olivat menossa Jyväskylään jo torstaina, mutta missasin tilaisuuden... Onneksi poika löysi avaimensa omasta kotoaan.

Yösijamme löytyi heti lauttalaiturin kupeesta, todella rauhallinen leirintäalue, vaikka lauttalaituri oli vieressä ja Ruotsin laivatkin näkyivät viereisen saaren takaa kulkevan.

Illalla poikettiin läheiseen metsään poimimaan vähän evästä. Mustikoita oli harvassa, mutta löytyi riittävästi meille.

Saarihyppelyä

 Lauantai 5.6.2021

Puolen vuorokauden sijaan vietin siis Utössä yli puolitoista vuorokautta. Mukavaa ja rauhallista siellä oli, minulla oli koko hostellitalo yksikseni käytössä, tosin viimeisenä yönä tuli toinen majoittuja samaan taloon. 

Laiva lähti vasta klo 9, joten eipä ollut paljon pelkoa pommiin nukkumisessa ja nyt varmistin, että varmasti oli herätys tallennettuna. 

Laiva oli tullut yöllä laituriin, nyt oli luukut kiinni, varmaan vielä lasti purkamatta. 

Aamupalalle hotellille, pyörä saa odotella lastausta sen aikaa.

70-luvulla rakennetut armeijan betonirakennukset katoilla olevine härveleineen eivät kyllä maisemaa kaunista. 

Laiva poikkesi Jurmossa, johon jäi lintubongarit, joiden kanssa olin jutellut jo Utön kaupan edustalla. He kertoivat, että oli Baldur tulomatkallakin poikennut Jurmossa ja Aspössä, minä vaan en ollut huomannut mitään, niin tasaista oli Baldurin kyyti. Jurmon jälkeen poikettiin vielä Aspössä ja Nötössä.

Jurmon laitureita.

Jurmon kirkko, utöläisetkin haudattiin Jurmon hautausmaalle, ennen kuin Utöhön saatiin oma hautausmaa, johon kaikki hiekka jouduttiin kuljettamaan muualta.

Rantauduttuamme Nauvoon käväisin kaupassa. Nauvosta oli reilun kymmenen kilometrin polkaisu Pärnäisiin, jossa pääsi lossilla Korppoon puolelle Retaisiin. Tämä lossi kulkee väliä nonstopina eikä matka kestä monta minuuttia.

Nauvon satamaa 

Pärnäisissä purjevene ennätti leudossa tuulessa hyvin lossin alta pois.

Lossin rantautuessa Retaisiin Baldur ajeli salmesta takaisin kohti Utötä.

Galtbyyn lauttarannassa olin hyvissä ajoin odottelemassa Houtskarin Kittuisiin lähtevää lauttaa, tuo lauttamatka kesti puoli tuntia.  

Galtbyssä näkyy louhitusta kalliosta hienosti eri kivikerrostumat.

Kerrankin kunnollinen kartta, mistä selviää lauttayhteydet saariston rengastiellä. Miksi tätä ei löydy netistä?  

Lautta tuli hyvissä ajoin ennen lähtöaikaa.

Galtbyn rannassa olevasta aikataulusta myös tajusin, etteihän huomenna sunnuntaina lähdekään Houtskarin Mossalasta laivaa Iniöön klo 9, vaan ensimmäinen vuoro on vasta klo 12.15, taas rauhallinen aamu tiedossa. 

 

Kittuisissa lautalta rantautuessani huomasin Houtskarin kuntavaakunan kunnanrajan merkkinä ja mieleeni hiipi kauhun sekainen tunne: "Onko Houtskari vielä itsenäinen kunta? Jos on niin pitää pääkirjasto bongata, eikä se varmasti ole auki.". Onneksi Houtskari on nykyään osa Paraista, kuten myös Iniö, Nauvo ja Korppoo, joten vähän helpommalla pääsen. Pitää nyt vaan muistaa Kustavin kirjasto bongata, kun sinne menen.

Pyörälaukut sävy sävyyn lautan värien kanssa.

Galtby ja Houtskarin välillä oli aikaa nauttia sushipäivällinen.

Välillä olisi kaivannut vähän enemmän näitä auringonkuvia, Hämeen Härkäte oli paremmin viitoitettu.

Joku Bibliotek remontissa Houtskarin keskustassa, ei ole varsinainen kirjasto, käyn sen vielä bongaamassa ennen kuin Houtskarista lähden.

 

Hieno uimaranta Houtskarissa, ihan niemen kärjessä, kannattaa käydä, jos täällä päin liikut.

Illalla kävin Houtskarin hienolla uimarannalla uimassa, kylläpä merivesi oli jo lämmintä.