Saaristoreissu numeroina

 

Joskus manner-Suomessa retkeillessä tuntuu, ettei muita pyöräilijöitä olekaan, saaristossa ei tähän ilmiöön törmää. 

Pyöräilykilometrejä

Saaristokierrospäiviä 6 kpl

•     yhteensä 240 km eli keskimäärin 40 km / päivä
•     pisin päivämatka 56 km
•     lyhyin päivämatka 21 km

Turku turistipäiviä 2 kpl

•     chillailukilometrejä 30 km

Majoitus  7 kpl

Kun lähdetään retkelle, oli retki mikä tahansa, niin monet olettavat, että majoitutaan luonnossa eli teltassa tai riippumatossa. Minä en ole innostunut kantamaan majoitetta ja siihen liittyviä oheistarvikkeita mukanani. Arvostan myös kunnon patjaa ja yöunia. Niinpä majoituimme katon alla kunnon patjoilla erilaisissa majapaikoissa. 

Majoitukset varasin Bookingin ja Airbnb:n kautta. Birgittalaissiskoilta varasin majoituksen sähköpostitse. Naantalissa tuli lisäksi "mokamaksu" 110 euroa, kun olin varannut majoituksen väärälle päivälle ja piti maksaa kahteen kertaan. 

Yöt saaristokierroksen varrella  5 kpl

    leirintäalueiden mökkejä, airbnb yms. osassa piti olla omat liinavaatteet 

• kokonaishinta 217 eur / hlö = noin 43 eur /yö / hlö 
• kallein 115,83 eur
• halvin 68,73 eur

Turku 2 kpl

• Birgittalaissiskojen yö 40 eur / hlö sis. lakanat ja aamupalan

Ruoka

Ruokaan ei paljon rahaa mennyt, kun matkakaveri oli ottanut mukaan ruokaa ja oli mitä mainioin kokki. Ravintoloissa ei syöty ja punalapputuotteita ostettiin Turussa. Matkan varrella oli myös yksi itsepalvelumyyntiteltta, josta ostettiin sipuleita ja kesäkurpitsaa sekä kurkkua.

Säät

Säät olivat vaihtelevia, ensin kastuttiin hiestä, sitten sateesta, sitten tuuli kuivasi. Yhtenä päivänä odoteltiin sadetta, jota ei tullut.. Loppureissu oli kelin suhteen optimaalinen, ei liian hikistä tai muutenkaan märkää. Kaiken kaikkiaan tosi kivat kelit.

Lautat  8 kpl

Kaikki lautat olivat ilmaisia. Ennakkovaraukset vaaditaan "pyörälautoille" eli Houtskari-Brändö- ja Hakkenpää-Teersalo -väleille. Ahvenanmaalla on hyvä tehdä lauttavarauksia, koska kaikki lautat eivät lähde liikkeelle, jos ei ole ennakkovarauksia ja toki voivat sesonkiaikana olla niin täysiä, ettei mukaan mahdu.Tällä kertaa ei varauksen tekeminen Åvan ja Vuosnaisten välille onnistunut, kun lautta oli korvattu pienemmällä lautalla.

•   Parainen (Lillmälö) - Nauvo (Lillandet) matka 1 664 m, vuoroväli 15 min 
•   Nauvo (Pärnäinen) - Korppoo (Retais) matka  792 m, vuoroväli 20 min
•   Korppoo (Galtby) - Houtskari (Kittuinen)  matka 9,5 km, vuoroväli yli tunti
•   Houtskari (Näsby) - Brändö (Torsholma), ennakkovaraus, matka-aika yli 2 tuntia,  vuoroja ehkä 2 krt/päivä
•   Åva (Brändö) - Vuosnainen (Kustavi), matka-aika noin 30 min,   4 krt/päivässä 
•   Vartsala - Kustavi  matka 952 m, noin puolen tunnin välein
•   Hakkenpää - Teersalo, ennakkovaraus,  2 krt / päivässä
•   Teersalo - Palva - Teersalo  940 metriä, vuoroväli 30 min (ei kuulunut reittiin, käytiin vaan katsomassa)

Reittimme saaristossa oli suurin piirtein tälläinen. 

Lauttojen välillä sitten poljettiin. Muistini teki tepposen, kun ajattelin, että on melko tasaista tuo saaristossa pyöräily. Mäkiä ja mutkia matkalta löytyi ja sähköavusteet kummankin pyörässä olivat todella tarpeen. Asfalttia oli päällysteet enimmäkseen ja onneksi autoliikenne melko vähäistä, kun välillä tiet ovat kapeita ja mutkaisia. 

Sen verran varsinaisen sesongin ulkopuolella matkattiin, että lautoilla oli usein hyvin tilaa. 

Kirkot 11 kpl

Kirkoissa käytiin aina, kun sellainen tuli vastaan, kaikkiin ei päästy sisälle. 

Ulkoapäin tsekatut kirkot: 

• Kuusisto
• Houtskari
• Kustavi
• Martin kirkko

Kirkot joihin päästiin sisään: 

• Parainen
• Nauvo
• Brändö
• Taivassalo
• Naantali
• Turun tuomiokirkko
• Mikaelin kirkko

Kirjastot  5 kpl

Muutama kirjastokin nähtiin, tosin saaristoreissun varrella oli vain Paraisten ja Taivassalon kirjastot, joita en ollut ennen bongannut. Ja Taivassalon kirkko "hurmasi" niin, että unohdin kirjastossa käydä. Turussakin tietysti käytiin kirjastossa, vaikka sen kirjaston olen bongannut jo monesti.

Kirjastot joissa käytiin: 

• Parainen
• Pikku kirjasto (Lilla Bibban)
• Brändön kirjastoon ei päästy eteistä / vessaa pidemmälle.
• Teersalo
• Kustavi
• Turku

Paraisten kirjasto oli ainoa "virallisesti" tilastoihin bongattu kirjasto.

Pyöräilyn iloa ja tuskaa Turuus'

Olen nyt pyöräillyt reilun kuukauden Turussa. Alkuun tuntui Turun pyöräilyolot todella hienoilta ja pyöräily täällä suurelta ilolta. Maasto-olosuhteiden vuoksi täällä on mukava pyöräillä, en ole kovin moniin jyrkkiin ylämäkiin törmännyt, Kaskenmäen olen pari kertaa työntänyt ylös, kun ei ole ollut alkuvauhtia. Alamäet eivät ole minulle ongelma, kiva päästellä täysillä, jos liikenne ja tienpinta antavat siihen mahdollisuuden.  

Tamperelaisetkin varmasti arvostaisivat sitä, miten helppo on Turusta pyörällä löytää pois. Pyöräilyn viitoitukset ohjaavat niin Lietoon, Raisioon kuin Kaarinaankin ja kaikkiin näihin suuntiin on hienot kevyenliikenteen väylät. 

Tarkempi tutustuminen Turkuun pyörän selässä nosti esiin ilon ohella myös tuskaa, joka tuli pyöräilyolosuhteiden ongelmista. 

Keskustassa on miltei mahdoton pyöräillä, kun torin ympäristö on kaivettu ylös. Myöskään pyöräilylle erikseen ohjattua reitistöä ei ydinkeskustasta löydy, vaan pyöräily tapahtuu suurimmaksi osaksi autokaistoilla, tosin varmaan 50 % ihmisistä ei autoteille uskaltaudu, vaan pyöräilee jalkakäytävillä, vaikka se on "rikollisempaa" kuin kadulla pyöräily. Pyöräilylle osoitettu väylä (kevyen liikenteen seassa tai omana pyöräkaistanaan) voi myös päättyä (ja alkaa) aivan yllättäen, ilman että pyöräilijää mitenkään ohjataan mihin pitäisi mennä. Tosin fiksummat pyöräilijät varmaan kaivavat esiin Turun pyöräilykartan, minä olen vain GoogleMapsin avulla suunnistanut ja vasta tätä kirjoittaessani tajusin, että Turusta löytyy varsin hyvä pyöräilykartta. Netistä löytyy myös paljon valmiiksi suunniteltuja pyöräreittejä Turun ympäristössä, jos ennätän testaan ainakin muutaman niistä.

Kun tutustuu Turun pyöräilykarttaan, niin minulle tuskaa aiheuttaneet epäjatkuvuuskohdat löytyvät... Ehkä minun pitää lukea seuraavan kerran kartta ennalta kunnolla, kun suunnittelen reittiä (ai, niin, mä en paljon suunnittele 😁 tai ainakaan suunnitelmia noudata, varsinkaan keskusta-alueella)

Hämeenkadulla pyörätie alkaa yllättäen. En tässä mutta parissa muussa kohtaa olen saanut torven tööttäyksiä, kun en ole huomannut vieressä kulkevaa pyörätietä ja olen ajanut autokaistalla.

Pyörätie hävisi... Aninkaistenkadun ja Eerikinkadun kulmassa, kiva polkea kadulla tuonne ylämäkeen kohti linja-autoasemaa (ja rautatieasemakin löytyy siltä suunnalta).

Rakennus- ja tietöiden kohdalla ei ole ohjeistettu kiertoreittejä ja myöskään tapahtuma-aikaan ei kiertoreiteille ole ohjeistusta, vain ohje taluttaa pyörää tapahtuma-alueella. Ja kun pyöräilyolosuhteet muualla kuin jokirannassa ovat todella onnettomat, niin jokirannan tapahtumien kiertäminen on ainakin turistille pyörän kanssa miltei mahdotonta. Sattumalta löysin keski-aikatapahtuman aikana Hämeenkadusta eristetyn pyöräkaistan, mutta sinne ei mitenkään ohjattu. 

Turussa on pyöräilijällä mahdollisuus ihan itse keksiä mitä kautta jatkaa matkaa, kun työmaan takia on reitti katkaistu. Aina tällainen vapaus ei kuitenkaan ole ilo, vaan voi aiheuttaa tuskaa.

Pyörien parkkeeraukseen en ole paljon kiinnittänyt huomiota, koska omassa pyörässäni on tällä hetkellä hyvä "jalka", joten voin aika huolettomasti parkkeerata mihin vaan. Erään suuren kauppaketjun kohdalla olen kiinnittänyt huomiota siihen, että pyöräparkit on jotenkin kätketty rakennuksen taakse tai sivulle, ettei niitä löydä ilman etsimistä, kun ei ole mitään viitoitusta. Sama yritys on satsannut sähköautojen parkkeeraukseen, mutta pyöräilijälle ei ole mitään reittejä tai viitoitusta kaupan pyöräparkkiin ja esimerkiksi pyörätie voi olla toisella puolella katua, mutta sieltä ei ole liittymää kaupan pihaan. Tämän olen todennut useamman ao. ketjun kaupan kohdalla.

Onkohan pyöräparkkien sijoittelussa jokin pielessä, kun ei pyöriä riitä virallisiin parkkeihin, mutta erilaisiin aitoihin yms on pyöriä kiinnitetty ympäri kaupunkia.

Siis kyllä on Jypsiä ikävä, Jyväskylässä pyöräilyseuralaiset aktiivisesti puuttuvat pyöräliikenteen ongelmakohtiin ja mm. pitävät huolen, että kiertoreitit erilaisten poikkeusolojen vallitessa on asianmukaisesti merkitty. Pitkään jatkunut yhteistyö Jyväskylän kaupungin kanssa on tuottanut hedelmää ja puolin ja toisin kaupunki ja pyöräilijät arvostavat toisiaan ja toistensa näkemyksiä.

Kiinteä viitoitus on hyvää, mutta tapahtuma-alueen tungoksessa voi olla haasteellista taluttaa täydessä retkivarustuksessa olevaa pyörää. Tietysti Turussa on vaikea löytää kunnollista kiertoreittiä Aurajoen rantaa kulkeville väylille, kun torin ympäristö on myllätty auki. Ehkä nuo kiertoreitit voisi merkitä jo aiemmin, niin että matkaajat, jotka eivät halua tuonne tungokseen pyörineen tunkea, voisivat valita reittinsä  esimerkiksi satamaan jo aiemmin. 

Hämeenkadulle oli keskiaikatapahtuman ajaksi eristetty oikein aidalla pyörätie, valitettavasti mitään viitoitusta tähän reitille en havainnut.

Förillä pääsee pyörän kanssa kätevästi Aurajoen yli, alajuoksulla on heinäkuussa "pikku-Föri", jossa pyörän kuljettaminen on suurempi haaste, kun laiturille on useampi porras ja tilat lautalla aika ahtaat.

Ei vain torin ympäristössä, vaan muuallakin rakennetaan. Tässä on ensin viitta, että Raisioon pääsee ajamalla suoraa ja seuraavassa hetkessä reitti katkeaa nuoliin oikealle ja vasemmalle.. Kumpaankas suuntaan sitä lähtiskään?? Ensin näyttää oikea paremmalta vaihtoehdolta (normaalioloissa sitä kautta pääsisi näppärästi), mutta olen käynyt tutkailemassa, että reitti oikealle katkeaa lopullisesti parin sadan metrin päässä samaisen työmaan vuoksi.

Hämeen suuntaa pääsee nyt näppärästi aivan uutta pyörätietä ainakin Lietoon asti.

Pyöräilijät oikeelle, kävelijät vasemmalle. Arvostaisin, jos kävelijöiden merkkiin olisi lisätty esim viittaus mahdollisiin portaisiin, niin en turhaan yrittäisi sitä kautta mennä (joenrantareitti tietty minua kiehtoisi).

Kylläpä mieltä ilahduttaa tällainen pyöränhuoltopiste. 

Mukulakivipäällyste ei ole pyöräilijän mielimaastoa.

Yksi ikuisuus ongelma on tietysti pyöräparkit. Kaarinan kirjaston edessä olisi tilaa kunnon pyöräparkille, muttei siinä sellaista näy olevan. Ehkä ei sovi arkkitehtuuriin😕 tai jäi minulta huomaamatta, kun ajoin tietysti punaisena loistavan sisäänkäynnin viereen. 

Jokirannassa on kiva ajella, jos ei ole kiire minnekään ja kestää jatkuvan muun liikenteen väistelyn. Jonkinlainen "kaistoitus" olisi toivottavaa, tai että kävelijät edes itse oivaltaisivat, että heidän kannattaa kulkea kivetyllä alueella ja jättää asfaltoitu alue pyöriä käyttävälle liikenteelle.

Torin ympäristö on täysin myllätty, jopa pyörän taluttaminen kapeilla kujilla ihmisvilinässä on välillä hankalaa.

Yo-kylässä on pyöräpysäköintipaikkoja todella hyvin ja vara valita jättääkö pyöränsä oven pieleen taivasalle vai pyöräkatokseen tai ihan pyörävajaan (jossa tosin ei ole runkolukitusmahdollisuutta). Ja Fölläritkin tulivat lopulta RuisRockin kynnyksellä käyttöön ja niitä löytyi parkkeerattuna ihan kotiovelle.

Tähänkään en olisi "eksynyt", jos olisi aiemmin ollut viittaus portaisiin. Hyvin kyllä sain pyöräni pudoteltua porras kerrallaan noin 100 porrasta alas. 

Kaskenkadun mäen kyllä työnsin pari kertaa ylös jalkakäytävää pitkin, pyöräkaistaa pitkin en kehtaa pyörää työntää. Tämä kuva ei anna oikeaa kuvaa mäen jyrkkyydestä.

Pyöräkaista päättyy Itäisellä Pitkäkadulla. Tästä pitäisi pyöräilykartan reitityksen mukaan siirtyä vasemmalle Kupittaankadulle pyöräilemään, mutta kun ei ole mitään opastusta,  niin pyöräily jatkuu autojen seassa (ainakin tällaisella turistilla). 

Nyt on hyvin merkitty kaistat pyöräilijöille ja kävelijöille ja vieläpä bussipysäkin sijoittelu on erinomainen !😄

Pyhiinvaellusta Aurajoen varrella

Pyhiinvaellukset ovat viime vuosina tulleet muoti-ilmiöksi (vai ovatko ne olleet sitä jo vuosituhansia?). Viimeksi luin aamulla, että Turun kaupunki on lahjoittanut arkkipiispa Tapio Luomalle 60-vuotislahjaksi luontopyhiinvaellusreitin Ruissaloon (Tapion polun). 

Citynomadi on vallan mainio väline näiden pyhiinvaellus ja muidenkin reittien etsimisessä. Vaikka kotisohvalta voit "matkailla" tai sitten reissussa tarkistaa mitä kivaa nähtävää löytyy läheltä. Miten olikin tämä mainio väline minulta päässyt talven aikana unohtumaan? En linkkejä laita googlella kyllä löydät näiden vinkkien perusteella sivuille, jos kiinnostaa.

Ennen pyhiinvaellusinnostustani käväisin myös Turun lentokentällä, sinne oli juuri saapumassa kone Maarianhaminasta ja illalla Gdanskista. Ei kovin vilkas  kenttä, mutta kallis kahvipaikka se on. 

Lentokentän läheltä liikenneympyrästä löytyy tämä kone.

Lentokentälle eksyin, kun matkalla Ruskolle huomasin googlemapsin kertovan, että Ruskon kirjasto on tilapäisesti suljettu ja kirjaston palvelut saatavissa tuplamatkan takaa Vahdolta. En viitsinyt Vahdolle asti polkea, joten päätin tutustua lentokenttään.

Upeasti kukkivat ruusut, on siis muitakin ruusuja kuin pahamaineinen kurttulehtiruusu.

Itse vähän jälkijunassa havahduin näihin reitteihin, kun naapurissa olevasta Pyhän Katariinan kirkosta löysin "Aurajoen pyhiinvaellukset" -passin ja totesin jo pääpiirteittäin tämän passin kertomat reitit käyneeni, vain leimat puuttuu. 

Pyhän Katariinan kirkko on aivan naapurissamme. Se on alunperin ollut Kaarinan seurakunnan kirkko, mutta Turku on sen "imenyt" itseensä. Täällä kävin sisällä jo ennen "vaellukselle" lähtemistäni.

Pyhä Katariinan kirkossa on hienot holvikaaret kuten muissakin "Helenan polun" kirkoissa. Kirkot ovat 1400-luvun lopulla rakennettuja. Olisiko tuomiokirkko toiminut esikuvana. 

Tuomiokirkon holvit kohoavat korkealle.

Viikonloppuna pääsee juhlimaan synttäreitä! 

"Talo täynnä musiikkia". Ihmettelin miksi Sibeliusmuseo on Turussa ja siihen löytyi selitys. Sibeliukselta oli neljäkymmentäluvun lopussa pyydetty lupaa nimetä "Åbo Akademin musiikkihistorialliset kokoelmat" "Sibeliusmuseoksi" ja hän oli luvan antanut. Museo sijaitsee aivan tuomiokirkon vieressä, joten laajensin kirkollista pyhiinvaellustani myös musiikkiin.

Turustakin löytyy kivoja kujia, tännekään en ole aiemmin eksynyt.

Käväisin Turun pääkirjastossa, mutten löytänyt etsimääni enkä viitsinyt pyytää apua.

Maarian kirkko on ulkopäin tuttu vuosikymmenten takaa, kun tätini asui siinä lähistöllä. Tämänkin reissun aikana olen jo pari kertaa siitä ohi polkenut. Nyt onnistuin käymään myös sisällä tiekirkossa.

Maarian kirkossa on hienoja seinäpiirustuksia, ja holvikatto.

Pyhiinvaelluksen pysähdyspaikoilla on postilaatikot, joista löytyy leimat ja lisää pyhiinvaelluspasseja. Tämä Koroisten laatikko oli valitettavasti toiminut myös roskiksena ja leimasin oli aivan kuivunut.

Aurajokea yläjuoksulle Lietoon

10.6.2022

Halistenkoski toimii minulle "vedenjakajana" Aurajoen alajuoksun ja yläjuoksun suhteen. Eilen lähdin liikenteeseen ajatuksena mennä Halisista joen toiselle rannalle, vasta kun lähdin kivoja polkuja ajelemaan Halisista joen yläjuoksun suuntaan keksin, että Liedossa pitää käydä ainakin kirjasto bongaamassa.  

Halisten koskeen on rakennettu varsin massiiviset kalaportaat ja lohi on alkanut nousta Aurajokeen. Halisten kosken kohdalla on myös vuokraamo kanooteille ja sup-laudoille.Ehkä vielä kesän aikana käväisen testaamassa melontaa ja/tai suppailua Aurajoessa.

Katson maalaismaisemaa... varsin läheltä majapaikkaamme löytyi myös heppoja katseltavaksi. Kyllä maaseutu alkaa läheltä Turun keskustaa. 

Tätä maisemaa on tullut katsottua monta kertaa joen toiselta puolen auton kyydissä.

Tämä polku houkutteli jatkamaan matkaa aivan joen rannassa. Viime kesän Aurajoentien pyöräily ei vienyt kertaakaan näin lähelle Aurajokea.

 

Google-maps opasti menemään kevyenliikenteen siltaa joen tois'puol' ison tien varteen, mutta kun polku näytti jatkuvan, niin otin riskin, että joudun kääntymään takaisin ja jatkoin maastossa ajoa.

Omakotitaloja Aurajoki-varressa, nämä bongasin, kun en kuukkelin ohjetta seuraten siirtynyt ison tien varteen polkemaan vaan ajelin polkua pellon reunassa.

Siltoja kevyelle liikenteelle Halisten ja Liedon välillä. Yhtäkään näistä en ylittänyt.

Pyörätie, joka löytyi, kun polkupyöräilystä jouduin luopumaan. Hyvä pyörätie kulkee kyllä koko matkan Liedon ja Turun välillä. Minua vaan viehättää vähemmän "hygieeniset" reitit.

Liedon kirkko on 1400-luvun lopulta, mutta sinne on juuri valmistunut kirkon nykyaikaan "siirtänyt" remontti, joka on vielä osin kesken laajennusosaan tulevan keittiösiiven osalta.  Eero Järnefeltin maalaus "Jeesus ja langennut nainen" vuodelta 1908, maalauksen on seurakunnalle lahjoittanut Littoisten verkatehtaan omistaja, tehtailija Louis Schnit (luin wikipediasta). Kirkon remontointi nykyaikaiseksi monitoimitilaksi tuntuu hatunnoston arvoiselta rohkealta teolta. Minulla kävi tuuri, kun kirkossa oli opas paikalla, vaikka virallinen tiekirkko ei vielä ollut avoinna. Kirkossa oli myös lauluharjoitus käynnissä sunnuntain kesämusiikkikonserttia varten. 

Liedossa vierailin tietysti kirjastossa. Valoisa, viihtyisä kirjasto sijaitsee kunnantalolla. Viime kesänä kuulin, että Liedossa on tehty päätös, että pääkirjasto riittää ja sen vuoksi Tarvasjoen liityttyä Lietoon kirjasto Tarvasjoelta lakkautettiin. Kuulostaa kyllä ikävältä päätökseltä. 

  

Liedon hautausmaa on hienolla paikalla Aurajoen varressa. 

Kiva lisäkyltti pyöräilijälle vauhdin hiljentämisestä, jo nähdäkseen lukea tuon kyltin on vauhtia hiljennettävä.

Liedossa on matonpesupaikka Aurajoen rannalla.

Mitäköhän tästä nostetaan? Vieressä oli pari muuta kerrostaloa, joiden edessä oli vastaava paikka. Liekö joku pelastusasema?

Kuninkaan hevosen jälkiä seurailen Hämeen Härkätiellä.

 
Viime kesäisellä Hämeen Härkätien pyöräilyllä jäikin tämä osuus härkätiestä ajamatta.

Replika viikinkiveneestä Vanhalinnassa, vielä viikinkiaikaan päästiin Vanhalinnalle asti merta pitkin seilaamaan, nyt on joessa Halistenkoski ensimmäisenä esteenä mereltä saavuttaessa.

Kävin tutustumassa Vanhalinnaan sisältä, mutta polut jäivät kulkematta. Päätinkin palata tänne vielä asuinkaverini Aimo-koiran kanssa polkuja kulkemaan.

Tästä portista kuljetaan vielä Aimon kanssa.

Härkätien varrella oli tauluja, joissa kerrottiin mm. Linnavuoren historiasta.