Junailua Hämeen Härkätielle

Su 30.5.2021

Aamulla anivarhain heräsin reilusti ennen kellon soittoa, ei sitä osaa nukkua, jos on kello soittamassa. Nykyään minulla on aamuisinkin varsin hyvät unen lahjat, kun ei ole aamulähtöjä.

Pyörälaukut olivat valmiiksi pakattuina, vain eväät lisäsin lastiin. Polkaisin Jyväskylän asemalle. Auto sai jäädä kotipihaan, kun poika ei sittenkään autoa kokenut tarvitsevansa. Matkalla mietin, että todennäköisesti olisin lähtenyt autolla liikkeelle, jos ei olisi ollut siitä "ennakkovarausta". Reissussa on enemmän seikkailuhenkeä, kun liikkuu julkisilla ja pyörällä ja reittivalinnatkin vapaampia, kun ei tarvitse miettiä mistä auton noutaa. Olen aina ollut liikkumisen multitaskaaja eli liikkunut sillä välineellä, mikä kulloiseenkin tilanteeseen on parhaiten sopinut, tänään tuntui juna / pyörä yhdistelmä just passelilta. 

Hieno aamu Jyväsjärven rannoilla, tyyntä ja sinistä.

Asemalla totesin olevani lähes yhtä tyhmä kuin VR:n lipun varausjärestelmä.... olin varannut liput matkalle välille Jkl- Haapamäki ja Haapamäki-Tampere, ja juna näyttikin menevän suoraan  Tampereelle... Ei ollut tullut pieneen mieleenikään, että olisin hakenut lippuja Jyväskylä-Tampere välille, kun kerran VR:n järjestelmä ei osannut tarjota tältä junalta yhteyttä Hämeenlinnaan. 

Eipä tule junan vaihtoa Haapamäellä.

Pyörän "työntäminen" taajamajunaan ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin Esa vakuutteli (ja itsekin kuvittelin), junaan noustessa olikin muutama porras, joten täydessä lastissa en viitsinyt pyörää nostella, vaan laukut pois ja pyörä junaan ja  sitten laukut. Onneksi ei ollut Haapamäellä vaihtoa, niin että ylimääräiseltä jumpalta säästyin. Tampereella sain odotella junaa (tai oikeastaan ovien avautumista, juna oli jo laiturissa) melkein tunnin. Jostain syystä ei tullut siinä kohtaa mieleen, että olisin voinut polkasita Metsoon (Tampeen pääkirjastoon). Vasta Hämeenlinnassa tajusin, että olisihan sitä voinut Metsonkin bongata tällä reissulla (toki olen siellä käynyt ennenkin, mutten vuoden 2018 jälkeen) ja illalla netistä luin, että Metso olisi ollut viimeistä sunnuntaita auki ennen kesää.

Juna paikallaan, mutta ovet lukossa.

Tää ei ollutkaan käsidesi, vaan joku Nyssen käyttöön liittyvä vempain,

Käsidesi näyttää tältä.

En ole tainnut hetkeen olla Tampereen asemalla (alku viikosta?), kun vasta nyt bongasin nämä radan päälle rakennetut talot. Alkuviikosta oli asemalla enemmän ihmisiä ja junaa ei tarvinnut ihan niin kauan odotella.

VR:n järjestelmä myynnyt pyörälippua Tampere Hämeenlinna välille, ja vähän huolissani pohdin mahtaako junaan tulla lipuntarkastaja, kun pyöriä oli viisi ja pyöräpaikkoja vain kolme. Henk.koht. rautatieasiantuntijani kertoi Whatsappin välityksellä, että R-juniin ei tarvitse ostaa pyörälippuja... ois ollut kiva, jos VR:n järjestelmä olisi vaikka lippuun tämän asian tulostanut... Minulla riittäisi näitä kehitysideoita tuohon VR:n järjestelmään niin paljon, että pitäisiköhän pyrkiä sinne töihin.

Taas erilainen "pyörän roikotin".

Minun pyöräni matkusti invapaikalla, kun sille ei ollut muuta köyttöä. 

Hämeenlinnassa ystävällinen neiti auttoi pyöräni junasta. Junasta poistuminen olikin haastaavaa, kun piti myös pyörälaukut saada pois junasta ja yhtä aikaa oli junaan nousevia ihmisiä tulossa ovissa vastaan. 

Pyörä helppo "työntää" taajama- ja lähijuniin, mistäköhän tuollainen ajatus tulikin mieleen.

Hämeenlinna oli pari kuukautta kotikaupunkini  80-luvulla ja minulla oli selkeä mielikuva Hämeenlinnan kirjaston sijainnista ja koko talo jotenkin piirtyi mieleeni. Kun etukäteen tutkin kirjaston sijaintia, totesin sen olevan ihan eri paikassa kuin muistelin. Kun polkaisin kirjastolle, niin vähän hämmennyin, kun näin, että on tämä hieno tiililinna ollut jo hetken paikallaan. Eipä ole aiemmilla Hämeenlinnan vierailuilla tullut ohi mentyä. tai ainakin on jäänyt rekisteröitymättä mieleeni tämä "uusi" kirjastotalo. Internetin ihmeellisestä maailmasta selvisi, että kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1983. Minä taisin oleilla Hämeenlinnassa syksyllä 1982, eli kyllä se kirjasto silloin oli eri paikassa.  Hämeenlinnan kirjasto on oikea monitoimitalo gallerioineen, media-auloineen, "urban office" -tiloineen, remontti valmistunut 1.9.2020 eli tilat on juuri modernisoitu.  Ja maisemat, miten upeat ne olivatkaan... taas käy kateeksi kävelyetäisyydellä (tai pyöräilyetäisyydellä) tästä hienosta kulttuurin kehdosta asuvia.  Hämeenlinnan ympäristön kirjastot muodostavat Vanamo-kirjastokimpan.   

Näissä maisemissa kelpasi latailla kännykkää.

Kirjaston tarkastettuani polkaisin rantaa pitkin ja istahdin penkille syömään eväitä, kyllä oli maisemat kohdillaan. Hämeenlinna on kyllä yksi lempparikaupungeistani.  Härkätien alkuunkin löysin aika sujuvasti, vaikka mäpsin mielestä minun olisi pitänyt ajella 10-tietä Renkoon. Härkätie oli miellyttävä ajokokemus, korkeuserot suuremmat kuin Varsinais-Suomessa, mutta pienemmät kuin Keski-Suomessa, liikenne hiljasita, pyöräilijöitä kyllä tuli vastaa kohtuullisen paljon. Onneksi olin kaukaa kotoa ja pyörällä liikkeellä, niin etten voinut tyhjentää matkan varrelle sattunutta puutarhamyymälää. Vaikka harmi, että puutarhamyymälä on näin kaukana kotoa, haluaisin sen vielä joskus käydä tyhjentämässä. 

Härkätie on hyvin merkitty, kunahn löytää tien pään, niin on helppo edetä.

Onneksi tai harmiksi ei pyörän päälle mahdu paljon kukkia.

Yksi kukka sentään kylään vietäväksi mahtui matkaan.

Majapaikan löydettyäni polkaisin vielä tervehtimään sukumme  "matriarkkaa" Rengon kirkolle ja samalla bongasin myös Rengon kirjaston, tosin vain ulkopäin, mutta sehän ei olekaan enää pääkirjasto.  Hämeenlinnaan liitettiin 2009 Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos eli viisi pääkirjasto poistui kartalta. 

En jäänyt kirjastoautoa odottelemaan.

Kovin on pyöräreitin merkit haalistuneet.

Rengon kirjastoon en päässyt pyhäpäivänä käymmän.

Renko on ollut minulle tuttu paikkajo vuosikymmenet, mutta kun käy kyläilemässä, harvemmin tulee ympäristöön paljon perehdyttyä. Rengon kirkonkylän sijaniti mukavasti joen rannalla vähän yllätti, uimarantakin ihan lähellä. Rengosta on esivanhempianikin lähtöisin, tosin useita sukupolvia sitten äidinäidin puolelta. Nyt alkoi kiinnostaa kuka sieltä oikein olikaan... täytynee perehtyä sukututkimukseen. 

Renkajoessa riittää vettä näin keväällä.

Härkätien museo ei tietenkään ollut auki.