Kirkosta kirjastoon (Kuortane-Lehtimäki)

 Torstai 1.7.21

Eilen majapaikkaan ajellessa huomasin, että Kuortaneen kirkko on auki klo 9-13. Eli heti aamupalan jälkeen kirkkoon, kun kirjastoon pääsee vasta klo 12. 

Kirkko oli auki, opasta siellä ei ollut, mutta löytyi paperi missä kerrottiin perustiedot kirkosta. Lapuan mainion opastuksen jälkeen olisin ollut valmis kuuntelemaan myös opastusta. Nyt jäin miettimään mm. hautausmaata. Haudataanko Kuortaneella vielä tähän kirkon ympärille kaikki vai onko jossain "uusi" hautausmaa? Varsin laajalta tämä lähes Kuortaneenjärven rannassa sijaitseva hautausmaa näytti. Hautausmaalla tuntui todella historian siipien havinaa, niin paljon oli vanhoja muistomerkkejä jäljellä. Ja hautakivien nimet olivat usein "pohojalaasittain" kaksiosaisia.  Myös sukuhautoja näytti olevan jonkin verran.

Kuortaneen hautausmaa on aivan uimarannan vieressä.

Näissä vanhoissa kirkoissa voi vain ihailla entisajan kirvesmiestaitoja.

Kuortaneen hautausmaalla oli paljon vanhoja hautamuistomerkkejä. Tämän mallisia en muista juurikaan muualla nähneeni. 

"Talon vanhukset" hieno "arvonimi" vainajille.

Kirkossa ja hautausmaalla käynnin jälkeen pakkailin ja kirjoittelin. "Paikallisoppaani" saavuttua ajeltiin hetki Kuortaneen keskustaa tutkaillen ennen kirjaston avautumista. Kirjasto on vanhassa kansakoulurakennuksessa, joka on kolmisenkymmentä vuotta sitten korjattu kirjastoksi. Kivan kirjaston ovatkin saaneet. Minä sain "YTY-korttiini" lisää ytyä, niin että pääsen jatkossa omatoimisesti Kuortaneen kirjastoon ja myös uuden kirjastokassin sain.

Kuortaneen kirjasto on ollut ennen kansakoulu.

Kirjaston yläkerrasta löytyi avara näyttelytila.

Lastenosastolta löytyi Kustavistakin tuttu "kirjastoauto"

Kuortaneen kirjastossa sain "YTY-korttiini" lisää ytyä, nyt pääsen omatoimisesti Kuortaneen kirjastoon. Ja Kuortaneen kirjaston kassinkin sain. 

Kirjastokäynnin jälkeen mentiin Urheiluopistolle syömään, siellä olikin huomattavasti vilkkaampaa kuin kolmisen vuotta sitten syyskuulla, kun oltiin siellä viikko. Nyt näytti olevan jos jonkinlaista ryhmää ja kurssia menossa. Vielä poikettiin kahvilla uimarannan kioskilla ennen kuin aloitettiin nousu kohti "Lakeuden Lappia", ja todella tuntui, että nousua oli, välillä tarvittiin pienintä eturatastakin. Ne maanantain laskumetrit kostautuivat nyt nousumetreinä, joita tulikin yli yhdeksänkymmentä tuolla vajaan kolmenkymmenen kilometrin matkalla.

Kuortaneella on upea hiekkaranta, koko järvi taitaa olla hiekkapohjainen, mutta varsin matala. Jäi uiminen vähiin, kun en jaksanut kahlata monta kymmentä metriä. 

Alajärven pyöräilykisaankin piti osallistua, vaikken vaadittua 30 kirjaamiskertaa tulekaan saavuttamaan enkä pääse osallistumaan Jopo-arvontaan... miksiköhän tällaisissa kisoissa on aina palkintona Jopo? En usko, että kisaajat em pyörää paljon arvostavat.