Leppoisasti Lohjalla

Torstaina 17.6.21

Aamulla ennen Nummelan harjulta alaspolkaisua piti vielä hetki ihailla lentokoneita. Tunnen lukkarin rakkautta pienkenttiä kohtaa, olinhan nuorena yhden kesän Räyskälän kahviossa töissä.

Kentän laidalla oli pari pienkonetta.

Retkipyöräilyryhmässä sain vinkin, että Nummelan ja Lohjan välillä on kivoja pikkuteitä. En varmaan niistä parhaita onnistunut löytämään, sekoilin vaan siellä täällä. 

Edellispäivän oppi verkkaisesta matkan teosta toteutui. Tosin pyörää  ei tarvinnut työntää mäkiä ylös. Tänään korvasin nuo työntöhetket poikkeamalla milloin uimarannalle, kirpparille tai tehtaanmyymälään. Myllyjärvellä oli kiva uimaranta, ainoastaan tieltä kuuluva liikenteen melu vei tunnelman vähän alas. Uimaankaan en viitsinyt mennä, kun hiekkaa menee varpaiden väliin...

Pitää muistaa merkitä kuntabongaus kirjaan Vihti (toki Vihdissä olen aiemminkin käynyt).

Pyöräparkki linja-autoon siirtyville? Ei kyllä näytä kovin houkuttelevalta, voisko ton hiekan edes tasata?

Myllyjärven uimarannan parkkipaikalla oli tukevia tukia pyörän parkkeeraukseen (ehkei ole siihen tarkoitettu).

Myllyjärven uimaranta oli todella kiva ja laaja, tosin viereisen tien äänet eivät viihtyvyyttä lisänneet. 

Ennen Lohjaa havahduin, kun tien nimenä oli Kirjastopolku, jossain lähellä täytyy olla kirjasto. Ilmeisesti tuo tie oli saanut nimensä kirjaston aiemman sijainnin mukaan, sillä Mäntynummen kirjasto oli muutaman sadan metrin päässä. Pääsin siis vähän ex tempore vierailemaan Mäntynummen kirjastossa, joka itseasiassa olikin "tuttu" muutaman vuoden takaisten oviongelmien ratkomisen vuoksi (toivottavasti ovat jo korjautuneet). Ulko-ovi kyllä oli innokas avautumaan, kun pyörän siihen viereen parkkeerasin. Vasta pyöräni parkkeerattuani huomasin, että "pyöräparkki" oli vastapäätä ulko-ovea tien toisella puolella.

Ai jaa, se pyöräteline onkin toisella puolen pihaa... Kun olen pyöräni saanut pysymään seisoma-asennossa, en sitä hevin lähde siirtelemään. Toinen pyörälaukku tukee, ettei pyörä kaadu.

Mäntynummen kirjastossa katto korkealla ja valoa tulvii ikkunoista ja kivoista kattolampuista.

Mäntynummen kirjaston ovi oli innokas avautumaan, kun pyörällä kurvasin sen viereen ja häärin pyöräni kimpussa sitä parkkiin asetellen.

Lohjalla suunnistin suoraan kirjastoon, joka oli oikein viihtyisä ja suhteellisen uusi (vuonna 2006 valmistunut). Kerrytin myös kirjastokorttikokoelmaani Lukki-kirjastojen kirjastokortilla. 

Ostin kirjastosta kortin, että sain tämä kuvan, jossa näkyy Pyhän Laurin kirkko kirjaston takana.

Lohjalla voi kasvomaskit noutaa omatoimisesti kirjastosta

Hankin lainausoikeuden Lukki-kirjastoihin..

Kiva, että lautapelejä voi lainata, näin tulee testattua ennen hankintaa kannattaako hyllyn täytteeksi hommata tätä peliä. 

Lohjan kirjastossa on suuria kattoikkunoita yläkerrassa...

...kattoikkuna yläkerrasta alakertaan.

Palautusluukun sijainti keskellä tiiliseinää oli mielenkiintoinen, kaipa vakiasiakkaat sen löytävät ja varmaan ei tarvitse siirrellä kirjoja kirjaston sisällä niin paljoa.

Vierailin myös yli 500 vuotta vanhassa Pyhän Laurin kirkossa, siellä oli todella hienot seinä-/kattomaalaukset. Hautausmaalla kiinnitti huomioni se, että monissa hautakivissä oli kaksi tai kolme sukunimeä, taidetaan olla todella sukurakasta porukkaa, kun haudataan samaan hautaan kaikki.

Kirkon eteisessä olevien kattomaalausten sanoma raamatun kertomusten pohjalta ei avautunut minulle.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on yli viisisataa vuotta vanha,.

Lohjan kirkon ympärillä oleva hautausmaa on vaikuttava, siellä on myös "perheloosseja".

Kirkolta suuntasin vielä tutustumaan Lohjan museoon. Museo sijaitsee entisessä pappilassa ja ympäristö puutarhoineen on todella viehättävä.

Pappilan (museon) puutarhassa sain nauttia kokonaisen kuparipannullisen kahvia.

Onneksi maltoin poiketa myös Lohjanjärven rannalla, kyllä oli kiva ranta ja paljon veneitä. Toivottavasti pääkaupunkiseudulta keksitään myös Lohja päiväretkikohteeksi eikä aina suunnata Porvooseen (ihan vaan oma ajatukseni).

Mieleni olisi tehnyt käydä myös Lohjansaarella, Paavolan tammeen tutustumassa, mutta eilinen metsäajelu oli vienyt voimia sen verran, että päädyin tutkailemaan vain Lohjan keskustaa ja jätin tuon parinkymmenen kilometrin extra lenkin tekemättä. Jää taas jotain tutkailtavaan seuraavallekin reissulle, Lohjanjärven kierto houkuttelee.

Lohjanjärven venekanta yllätti, ei taida olla ihan pikkujärvi. Ja rantaelämä Lohjanjärven rannalla tuntui olevan myös vilkasta rantakahviloineen ja jätskikioskeineen. 

Kuten Nummela, niin Lohjakin oli minulle tuttu ennestään lähinnä läpikulkupaikkana. Tosin olen käynyt rippikoulun ja ollut isosenakin Lohjan Vivamossa, mutteihän riparilta kaupunkiin päässyt tutustumaan. Lohja tuntuu olevan kivan kokoinen kaupunki, ei ihan pikkukaupunki, muttei suuren suurikaan. 

Lohjalta majapaikkaan ajaessa oli kivaa pientä asfalttitietä, jossa oli hulppeita alamäkiä (ja tietty myös ylämäkiä), nopeus meni välillä yli viidenkympin. En yleensä ole paljon mainostanut majapaikkoja, mutta nyt on pakko kertoa, että sain tuoreet pullat ja piirakat aamukahvitarpeiden kylkiäisenä (ilman veloitusta). Minulla on koko talon yläkerta yksikseni käytössä. On keittiö ja olkkari ja pari makuuhuonetta, mutta taidan tyytyä yhteen sänkyyn. Tänne täytyy palata, jos näillä seuduilla liikun.

Majapaikan lähellä ihana pikkujoki.

Kukkapyörä toivottaa tervetulleeksi majoittumaan.

Maisema majapaikan ikkunasta on kyllä kohdillaan.