Pyöräilyä rallireitillä

Tunsin itseni varsin nohevaksi ja suunnitelmalliseksi, kun varasin ennen reissuun lähtöä kaikki kaksi majoitusta  ja ostin myös paluun junalipun valmiiksi jo melkein vuorokautta ennen lähtöä. Kun illalla kahdeksan aikoihin sain puhelun, jossa kyseltiin olenko tulossa majoittumaan, en enää tuntenut itseäni niin kovin fiksuksi... Tosin olen varma, että varasin majoituksen vasta tiistaiksi maanantaina, mutta ilmeisesti ei majoittajakaan ole näin hyvin ennakoiviin matkailijoihin tottunut.

Alkumatkaksi sain pari kaveria saattelijaksi, näin lyhyellä varoitusajalla eivät koko reissuun ennättäneet. Onnistuin taas kerran Kuukkelin avustuksella suunnistamaan ihan kauhealle reitille, jossa oli työnnettäviä ylämäkiä, alamäet jotenkin vielä sai ajeltua, matkaakin taisi tulla kymmenen kilometriä lisää jo ennen Lievestuoretta. Lievestuoreella törmättiin ilmiöön, jonka jo Tampereella ajellessa totesin eli kyllä kahvipaikat on tiukassa. No onneksi löytyi leipomon myymälä, jossa saatiin "synttärikahvit" vähän jälkijättöisesti. Kohta kahviteltuamme kaverit kääntyivät takaisin päin ja minä jatkoin kohti Hankasalmea. 

Onneksi uteliaisuus voitti Niemisjärvellä ja poikkesin syömään "Suomen parhaan" hampurilaisen, kun ei ollut pitkiä jonojakaan pihassa. Myhinpään erikoiskokeella olisi olleet energiat vähissä ilman tätä tarpeelliseksi osoittautunutta tankkausta.

Ensimmäisenä pääsin bongaamaan Hankasalmen aseman kirjaston omatoimiaikana.

Kirjakaruselli Hankasalmen aseman kirjastolla.

Kirjaston vitriinissä oli Hankasalmelaisaiheisia tuotteita, tosin kirjasto ei ollut auki, joten ostoksille en päässyt.

Pyörä ei jaksanut tuulessa odotella vaan heittäytyi maahan. Onneksi ei edes peili rikkoontunut.... tai siis eihän peili ollut vielä paikallaankaan, kun yksi ruuvi on hukassa.

Yli neljä vuotta näyttää kirjanpitoni mukaan kuluneen siitä, kun edellisen kerran kävin Hankasalmen kirjaston oven takana. Kirjasto oli silloin suljettu henkilöstön koulutuksen vuoksi, nyt pääsin sisällekin.

Aika hulppea seurusteluryhmä hankasalmelaisilla.

Kiva "telttarakennelma" lasten osastolla.

Hankasalmelta olisin voinut jatkaa mukavasti Nälkämäen kautta ysitielle, reitti olisi varmaan ollut helpompi kuin valitsemani "rallipolku". Tuo ysitien varressa ajaminen ei vaan ole kivaa, kun autot jatkuvasti hipovat olkapäätä... tai ainakin äänimaailma on aika stressaava.

GoogleMapsia taas kerran uskoin, kun se kehui valitsemani reitin olevan "paras" ja näyttihän se ainakin olevan lyhin. Jos olisin vähän käyttänyt omaa järkeäni, tutkaillut millainen on tien päällyste sekä  muistanut, että Säkinmäki ja Myhinpää viittaavat rallipolkuihin, olisin ehkä valinnut tuon vilkkaammin autoilla ajetun reitin. Nyt ei  "kuulalaakerin" päällä ajaessa ylämäessä auttanut edes avustuksen lisääminen, kun kivet vaan rullasivat renkaan alla ja vastaavasti alamäessä sai välillä jarrukahvoja puristaa tosissaan, että uskalsi pysyä pyörän päällä. 

Tuloksena reittivalinnoistani oli kesän pisin päivämatka, eniten hiekkatiekilometrejä sekä mäkiä ja mutkia. Lisäksi avustus lakkasi kymmenen kilometriä ennen määränpäätä. Avustuksen loppumisen jälkeen alkoi onneksi pian päällystetty tie ja maastokin muuttui vähemmän mäkiseksi.

En todellakaan suosittele Myhinpään "erikoiskoetta" polkupyörällä ajettavaksi mäkiä vihaaville.

Päivän teemana hiekkatiet... GoogleMapsin "paras reitti" ohjasi Myhinpään erikoiskokeelle, vielä tässä vaiheessa en onneksi sitä tiennyt. Edessä oli yli neljäkymmentä kilometriä mäkiä ja mutkia erittäin hiekkaisella tiellä. 

Jossain vaiheessa ennen Säkinmäkeä tuli pyörälle kuusituhatta kilometriä täyteen. Kaksi vuotta eli noin kolmetuhatta kilometriä vuodessa on tullut tällä pyörällä ajeltua.

Kun on jo useamman omasta mielestään "vaarallisen"  laskun laskenut, iskee tällaisen liikennemerkin kohdalla melkein paniikki. Onneksi lasku ei ollut niin paha kuin pelotti, ehkä ennen laskua ollut mutka antoi aiheen laittaa tuollaisen liikennemerkin. 

Tässä kohtaa piti pitää taukoa ja miettiä, että "taasko ylämäki". Vielä en tiennyt, että vastassa on vielä pahempia mäkiä.

Myhinpään kohdalla uskoin jo olevani rallipoluilla, mutta pahimmat mäet ja mutkat olivat vielä
edessäpäin.

Melkein satakaksikymmentä kilometriä, josta noin puolet hiekkatietä, mäkiä ja mutkia sekä irtosepeliä. Voin sanoa, että aika sippi olin illalla, mutta palauduin melko pian. 

Avustus loppui kuin seinään ylämäessä kymmenkunta kilometriä ennen määränpäätä. Onneksi yhden ylämäen työntämisen jälkeen alkoi jo asfaltoitu osuus ja pitkä alamäki.