Tuulta sieltä täältä, rakeita, mutta muuten kivaa

reitti: Kokemäki - Köyliö - Säkylä - Eura - Laitila (Kaivola)

Toisena avustettuna päivänä olikin sitten tuulta milloin mistä suunnasta, tai ehkä tuuli pysyi samassa suunnassa, mutta oma suuntani vaihteli. Tuulen lisäksi tuli mukaan myös hieman ylämäkiä (todella vähän kun vertaa Keski-Suomeen), joten avustustakin tuli käytettyä hieman enemmän. Myös kilometrejä tuli poljettua yli kaksikymmentä enemmän kuin eka päivänä. Lisäksi hiekkateitä oli matkasta varmaan lähes kolmannes. Kaikkien näiden "vastusten" ansiosta avustustehot hupenivat, niin että majapaikkaan saavuttaessa laite ilmoitti ECO:lla avustavansa enää 49 kilometriä. 

Tutkailin matkan varrella tuota avustusten riittävyyttä. Näytti kyllä olevan pikku-tietokoneessa vähän "tekoälyä", kun saattoi avustuksen riittäminen välillä kasvaa yli parikymmentä kilometriä, kun se HIGH-tehoa käytettäessä oli puolella kilometrillä pudonnut viisi kilometriä. Ikävä todeta, että silloin kun avustusta eniten kaipaisi sen voimat kuluvat nopeaan loppuun. 

Viileämpää keliä oli luvattu eiliseen nähden, niinpä jo aamulla lisäsin vaatetusta ja eipä tarvinnut päivän aikana sitä katua. Tuuli pyöri tai minä pyörin, niin että välillä tuuli vastaan ja välillä sivusta. Tulipa matkan varrella hieman rakeitakin. Rakeista ei ollut muuta haittaa kuin että muutama meni ikävästi suoraan silmään. Kuurot olivat niin lyhyitä, etten ennättänyt suojaakaan hakemaan.

Sorapintaa siis riitti, taannoisen "hiirontientraumani" vuoksi olen hiekkateiden suhteen hyvin epäileväinen, samoin kuin Googlemapsin tarjoamien reittiehdotusten suhteen. Hyvää pyörätietä ptikin Kantatie 43 vartta ajaessani Google kehoitti yht'äkkiä siirtymään tien oikealle puolelle metsätielle, jolla ei ollut edes nimeä. Päätin uhmata Googlea ja ajoin pyörätien loppuun, jolloin Google yritti taas ohjata minut em. metsätielle, joka lähti ainoastaan takaisin päin. Minä hylkäsin Googlen neuvot ja nautin päiväkahvit hienolla paikalla Pyhäjärven rannalla, edes tuuli ei tässä kohtaa kiusannut. 

Hyvin on tienhoitokunta hoitanut yksityistiensä, mukava oli ajella, vaikka ennakkoon vähän jännitin. Tämä tie oli alkumatkassa Kokemäellä, vielä enemmän jännitin loppumatkassa ollutta hiekkatietä, mutta hyväkuntoinen oli sekin. 

"Nelostie" ... vähän oli kaimaansa kapeampi ja hiekkaisempi. On tainnut tulla hintoihinsa "Kallismaantie".  "Satakunnankatu" -nimisiä katuja/teitä on vaikka kuinka monessa paikassa, en ole koskaan nähnyt missään "Keski-Suomenkatua".

Köyliön "pääkirjasto" ei ollut auki, eikä se enää ole "pääkirjasto", kun Köyliö on osa Säkylää, vaan Kepolan kirjasto. 

Köyliö kiinnosti minua ennen kaikkea Lallin vuoksi. Lallin tarinaa mietiskelin Köyliön kirkkorannassa papin portaiden yläpäässä eväitä syöden. Tuskin Suomenmaassa on yhtäkään kansakoulun (peruskoulun?) käynyttä joka ei tietäisi Lallin tappaneen piispan Köyliönjärven jäälle. Mutta mikä on tämän tarinan perimmäinen sanoma? Että muutosvastaisuus ei kannata vai onko tämä sankaritarina?

Lallin patsaan nähtyäni ja karttaa tutkailtuani, huomasin Köyliön kirkon sijaitsevan Köyliönjärven saaressa, ehkä peräti Lallin entisillä kotimailla? Pienen mutkan tuo kirkkosaaren kautta ajaminen aiheutti, mutta mielenkiintoinen mutka kaiken kaikkiaan. Saareen vievällä sillalla oli tämä taideteos.

Onkohan sillalta joskus vierietty tukkeja järveen, vai mitä nämä palkit ovat?

Köyliön kirkko, loppupeleissä taisi Piispa Henrik voittaa Lallin, kun hänen tuomansa sanoma edelleen elää Lallin kotikonnuilla. 

Säkylän vaakuna Säkylän kirjaston seinässä. Säkylä ja Köyliö liittyivät yhteen 2016 ja kunnanvaakunaksi valittiin Köyliön vaakuna. Oisko Lallilla (ja piispalla) ollut kirveineen sormensa tässäkin pelissä?

Lasten tai ikäihmisten leikkipaikka Säkylän kirjastossa.

Onpa Lallin tarinaa Tuomas Heikkilä pohtinut kirjan verran. Säkylän kirjastossa tämä kirja oli hyllyssä juuri kun olin itse pohdiskellut Lallia ja Pyhää Henrikiä... mm. kuka tai mikä on nykyään Pyhä... mammona? Jos vaan muistan, lainaan tämän kirjan, jotta Lallin tarina minulle avautuisi vähän lisää.

Säkylän kirjastoa parvelta kuvattuna.

Säkylän kirjastoa sain etsiskellä hetken, vaikka olin juuri siitä ohi ajanut... Joko kartanlukutaitoni on täysin katoamassa tai sitten Google sotkee ilmansuunnat niin, että menen eksyksiin. 

Avantoon ois päässyt, muttei kyllä houkutellut, kun välillä rakeita vihmoi. 

Säkylästä oli Euraan kiva pyöräillä Pyhäjärven rantaa kulkevaa pyörätietä. Ja kirjastokin löytyi ilman harhailuja.

y

Lasten ja nuorten oleskelualuetta Euran kirjastossa.

Kyllä maalla on mukavaa, kirjastosta lapset voivat adoptoida pehmolehmän. Ja kaupan parkkipaikalla oli nuoria traktoreiden ja mönkijöiden kanssa, taisi joukossa olla joku mopokin.

Euran kirjastossa sain virtaa puhelimeeni ja myöhemmin myös pitseriassa latasin puhelin, silti olisi virta ilman varavirtalähdettä loppunut, kun oli SportTracker ja kartta päällä melkeen koko päivän.

Sekä Säkylässä että Eurassa oli neuloosin riivaamille tarjolla vertaistukea lankojen vaihtopisteen muodossa. 

Kyllä tämä alkukesän kukkaloisto on upeaa, vaikka vähän viileää onkin, mutta kestääpä kukinta pidempään.

Sen verran mielenkiintoiselta tuntui tämä "tähtien katselu" -majoitus, että päätin jättää Laitilan kirjaston bongaamisen toiseen kertaan ja tulla yöksi tänne.