maanantai 1. toukokuuta 2023

Sähkövatkaimella eteenpäin

Sähkövatkain kulkee 

"Sähkövatkain" kuului lauantai-iltana puoli kymmenen jälkeen kotiinpäin polkiessani lapsi-/nuorisoryhmästä (10-13-vuotiaita).  "Kukkahattutädin" ajatus oli tietty heti, että kotiinmenoaika on lapsosilla ja että ehkä joku on lainannut toiselta sähkövatkainta, kun päivällä oli ollut koululla markkinat, joissa oli erilaisia leivonnaisia. "Sähkövatkaimen" merkitys selvisi minulle, kun tämä samainen potkulautailija lähti perääni sanoen "menen tuosta sähkövatkaimesta ohi" tms. Silloin  lisäsin tehoja pyörääni ja aloin polkemaan vähän lujempaa, kohta kuului takaani pettynyt huudahdus "se lisäsi moodia" ja "ohiajaja" putosi matkasta.

Ostin siis syksyllä "sähkövatkaimen", pitkän vatuloinnin jälkeen. Nyt on jo kertynyt jonkin verran kokemusta sähköpyöräilystä, kun tuhannen kilometrin rajapyykki on ohitettu. Toki olin ennenkin sähköpyörillä ajellut. 


"Sähkövatkaimeni" normivarustuksessaan, yleensä minulla on aina matkassa ohjaustankolaukku ja yksi takalaukku. Pyörän varustukseeni kuuluu yleensä myös taustapeili, niin ei pääse takaa tulijat yllättämään.

Ensimmäisen tuntuman sähköpyörään sain yli kymmenen vuotta sitten, kun työpaikan naapurifirma suunnitteli ja toi Kiinasta sähköpyöriä. Silloin sähköpyörää testatessani koin ylämäissä saman tunteen kuin nuoruudessa, kun velipojan kanssa ajeltiin toinen mopolla ja toinen polkupyörällä (yleensä minä?)  kesätöistä kotiin ja ylämäissä mopoilija tarttui pyöräilijän olkapäähän ja työnsi vauhtia.

Sähköpyöriä olen lainannut myös  Lastipyörälainaamosta ja saipa työpaikan respastakin lainata sähköpyörää. Myönteisiä kokemuksia kaikki ja eivät omiaan helpottamaan sähköpyöräkuumetta.

 Sähköpyörää hankkiessani mietin, mihin sitä tarvitsen. Kovasti olisi tehnyt mieli sähkömaasturia, mutta sen käyttö jäisi vain harrastekäyttöön, joten ei mitään järkeä hankkia sellaista pyörää. Kaverini oli pari vuotta aiemmin hankkinut sähköpyörän ja silloin määritellyt omaa hankintaansa varten tärkeimmiksi ominaisuusiksi mm. akun keston ja hydrauliset levyjarrut. Ei huonoja ominaisuuksia ollenkaan ja itse totesin tärkeää olevan myös yleiskäyttöisyyden, ketteryyden ja retkikäytön sekä kotimaisuuden. Kaupunkisähköpyörää en halunnut, sillä olin sellaisia Lastipyörälainaamosta lainannut ja kokenut ne jotenkin "jäykiksi" ainakin omaan retkipyörääni verrattuna. Tärkeää oli myös päästä hieman koeajamaan haluamaani pyörää. Kun kaupungin sähköpyörävalikoima tuntui syksyllä olevan varsin niukka, niin päädyin testaamaan kaverini pyörää ja tilaamaan samanlaisen netin kautta.

Avustusta

"Luomuna" ajellessa ohittavat pyöräilijät harmittivat, mutta ohitin asian olankohautuksella, "taas meni sähköpyöräilijä ohi" tai maantiepyöräilijä ilman kantamuksia. Nyt kun itse ajelen sähköllä, huomasin järkytyksekseni, että edelleen sähköpyöräilijät ohittavat minut. Onneksi pian tajusin, että he varmaan käyttävät enemmän avustusta kuin minä. Niinpä seuraavalla kerralla ajelin ohiajaneen sähköpyöräilijän perässä pari kilometriä ja sitten lisäsin tehoja ja polkaisin hänen ohitseen. En tietty voinut tehojani pudottaa, ettei menisi kisaamiseksi. Peilistä tarkkailemalla näin, että pyöräilijä jäi muutaman kymmenen  metrin päähän ajelemaan. Taitaa vähitellen heräillä minunkin kilpailuhenkisyys.

Sähköpyörähän ei saa avustaa maksimissaan kuin 25 km/h. Alamäissä ei siis avustusta ole ja välillä tasaisellakin pyörä kulkee "luomuna" yli 25 km/h. Pyörässäni on avustustehoja kolme (tai neljä, jos kävelyavustus lasketaan), "eco", "norm" ja "high".  Akun varaus vajenee sitä nopeammin mitä suuremmalla teholla ajelee tai jos on paljon ylämäkiä. Olenkin ajellut tehoja säästellen "ecolla" tai kokonaan ilman avustusta. Ohittelijoiden innoittamana sain ahaa-elämyksen "mitä sitä kotinurkilla tehoja säästelemään, kun akun saa aina tarvittaessa lataukseen". Säästellä voi sitten retkillä, kun ei ole latausmahdollisuuksia niin usein ja kuormaa on vielä enemmän. 

Kerran kotoa liikkeelle lähtiessä oli akun lataukset aika matalalla, mutta ajotietokoneen tietojen mukaan kilometrien piti hyvinkin riittää kaupunkireissuun, "ecolla" ajellen jopa tuplasti.  Kotiin tullessa en sitten tehoja viitsinyt etenkään ylämäissä säästellä. Wesmanninmäen alla oli "high"-tehoa jäljellä 5 kilometrin matkalle ja muita tehoja vähän pidempään. Siitä on kotiin vajaa viisi kilometriä, joten päätin ajella Wesmanninmäen ylös korkeimmalla teholla, mutta mäen päällä yht'äkkiä kaikki avustustehot loppuivat eli ei puolta kilometriä avustus enää riittänyt korkeimmalla teholla. Loppumatkan ajelin "luomusti" kotiin, onneksi pyörä ei ole liian raskas ajaa ilman avustusta. Eipä ole tietokoneen tietoihin luottamista, sen olen aiemminkin havainnut, että vaikka täyteen ladattuna lupailee 183 kilometrin matkan avustavansa, niin todellisuudessa avustusta riittää huomattavasti lyhyemmälle matkalle. Varmaan on liikaa kuormaa pyörälläni, kun ei jaksa avustella maksimimatkoja.

Juuri ladattu akku lupaa avustaa Ecolla 183 km, lähes 17 km ajettuani on avustuslupaus noussut 198 km, ja ylämäkeä 1,5 km, niin avustuslupaus tippui 172 km.... Summasummarum koko 18,4 km lenkillä avustustehon lupaus tippui 21 km, mikä on kohtalaisen vähän, matkalla oli alamäkeä, tasaista ja ylämäkeä, Etelä-Pohjanmaan mäet vaan ovat loivempia kuin Keski-Suomessa, jossa avustukset putoavat ripeämmin.

Täydet "High"-avustustehot päällä ja kadenssia (polkemistiheys) 83 kierrosta, High-sanan alla olevasta palkista näkee miten paljon avustaa. 

"Pyöräpysäköinti - oikea ratkaisu oikeaan paikkaan"

Suomessa sähköpyöräistyminen tapahtui alkuun varsin hitaasti, koska sähköpyöriä markkinointiin lähinnä vajaakuntoisten ja vanhusten pyörinä. Ulkomailla liikkuessamme kiinnitimme huomiota sähköpyöriin jo yli viisitoista vuotta sitten. Viime vuosina sähköpyöräistyminen on saanut vauhtia työsuhdepyörien myötä. Tämä pyöräkannan parantuminen on tuonut haasteita myös pyöräpysäköinnin turvallisuuden parantamiseen. Itsekin olen huomannut olevani tarkempi mihin pyöräni parkkeeraan.

Pyöräilyviikkoa  (5.5.-14.5.2023) poljetaan vuonna 2023 pääteemalla ’’Pyöräpysäköinti - oikea ratkaisu oikeaan paikkaan’’. Pääteemalla kiinnitetään huomio pyöräpysäköintiin, sen laatuun, määrään, sijoitteluun ja käytettävyyteen. 





2 kommenttia:

  1. Kiitos perusteellisesta kuvakertomuksesta. Tarvitaanko sähköpyörään taustapeili, siis niihin joilla voi ajaa hyvinkin lujaa maantiellä? Tuntuisi loogiselta, että taustapeili olisi vakiovaruste nopeassa maantieajossa. Yllätyksekseni huomasin, että Suomestakin löytyy taustapeilien valmistaja.
    https://rinotop.fi/ruiskupuristus/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taustapeili ei ole vakiovaruste sähköpyörässä, itse olen käyttänyt taustapeiliä myös normiretkipyörässä vuosikymmeniä. Minun sähköpyöräilyvauhtini on varmaan huomattavasti hitaampi kuin monen maantiepyöräilijän. Itse olen niin tottunut taustapeiliin, että viime päivinä kun olen ajellut läskipyörällä, olen siihenkin kaivannut taustapeiliä. Kummallisimpana oletuksena pyörän taustapeilistä on pari kertaa kuullut, että omaa olkapäätään tai persuuksiaan siitä vaan voi katsella... mitenkäs mopon taustapeili ei kai silläkään voi nähdä kuin takapuolensa? Mielenkiintoinen tieto tuo kotimainen taustapeilin valmistaja.

      Poista

Kotimatkan varrelta vol2

Kotimatkaa tehtiin matkasta nautiskellen hitaan etenemisen kaavalla. Kuusamossa oltiin yksi yö ja hyvin nukutun yön jälkeen oli hyvä käydä k...