Turistina Hartolassa - Kemiö jää pois reittisuunnitelmista

 ti 10.8.21

Matkustin pyöräni luo Riihimäelle autolla. Tuntui omituiselta, kun taustapeiliin vilkaistessa ei pyörä riippunut peräkoukussa, on kesän mittaan niin tottunut siihen, että milloin mikin pyörä on matkassa. 

Isäntäväki oli ohjeistanut tulemaan vasta illalla, joten minulla oli koko päivä aikaa matkaan tuhlattavissa. Mietin, että ajanko Päijänteen itä- vai länsipuolelta. Molemmilta puolilta löytyi bongaamattomia kirjastoja. Päädyin ajamaan itäpuolta ja bongaamaan Hartolan kirjaston, myös Pertunmaan kirjasto oli suunnitelmissa, mutta kun juutuin turistiksi Hartolaan, niin ennättivät Pertunmaalla sulkemaan kirjaston. Ja kävin myös "paikkomassa" Hollolan kirjastovierailuni, kun pari viikkoa sitten siellä oli kirjasto kesälomilla. 

Hartolassa kävelin hautuumaalla etsimässä enoni ja vaimonsa haudan ja poikkesin myös kirkkoon, kun se oli avoinna. Kesän ensimmäinen kirkko, jossa ei ollut kasvomaskeja tarjolla eikä oppaallakaan ollut kasvomaskia. Hartolan kirjasto sen sijaan oli ensimmäinen kirjasto, jossa näin kasvomaskeja jaettavan. Jäi maskiasema testaamatta, kun huomasin sen vasta vierailun päätyttyä ja minulla oli maski.

Hartolan kunnan vaakuna on kunnantalon seinässä hienosti tiilistä muotoiltuna. Eka kirjasto, jossa olen nähnyt maskeja tarjottavan, toki monissa maskeja kehotetaan käyttämään. Näinä kuntaliitosten aikoina fiksua nimetä kirjato vain "kunnan kirjastoksi". Maalaispitäjään sopii maitotonka urheiluväineiden säilytyspaikaksi.

Itä-Hämeen museossa maatalousesineistöön ja kellariin tutustuin.

Kävin myös Maila Talvio -salongin taidenäyttelyssä ja tutkin Itä-Hämeen museon avoinna olevia tiloja.

Kuninkaanpolulla jaettua reittiä pyöräilijöille ja kävelijöille.

Kiersin myös osan Kuninkaanpolun retkeilyreitistä. Kyllä on kuningas (tai kai niitä on vuosisatojen aikaan ollut useita) ollut aikaan saava, kun on kerinnyt niin monella paikkakunnalla Suomenmaassa käymään. Kurikassa kuseskelemassa, Raahessa perustumassa kaupungin ja Soinissakin on poikennut ja varmasti moni muukin pitäjä ja kaupunki kokee saaneensa arvon nousua kuninkaan huomiosta.

Maila Talvio -salongissa oli monipuolinen taidenäyttely. Hartolan kirkko on todella "kirkko keskellä kylää", ikkunoista voi seurata "pääkadun" liikennettä. Tainionjoen rannasta löytyi hienot uimahyppytelineet. Pertunmaalle olisi kirjaston lisäksi houkutellut Hartolasta sinne siirretty kirkko, mutta jätin Pertunmaan väliin, kun kirjasto ennätti mennä kiinni.

Kyllä ois tuohon matkaan pyörän luo voinut vaikka mitä tekemistä ujutttaa. Mutta hitaana hämäläisenä vasta Hartolassa tajusin, että ois yksi kyläpaikka pitänyt käydä ja huomasin myös, että Nastolan uusi kirjasto on avattu. Jotenkin ei enää siinä vaiheessa osannut suunnitelmiin tehdä pikamuutoksia. Jatkettuani matkaa Hartolasta, muistin että Hollolan kirjasto on vajavaisesti bongattu, joten päädyin poikkeamaan siellä ja otin ohjelmaan mukaan myös Lopen hautausmaalla käynnin. 

Uusi yritys Hollolan kirjastoon. 

Tälläiset "yksiöt" on kyllä kivoja työskentelypaikkoja, oon jossain muuallakin kuin Hollolassa nähnyt tällaisia.

Hartolan kirjastossa näin ekat maskit tarjolla kirjastossa ja Hollolan kirjastossa ekan maskiautomaatin .

Taidetta kirjoista Hollolassa.

Hollolan kirjastossa saa syödä vain "aterimilla" merkityillä pöydillä.

Majapaikassani sitten kävin miettimään loppuviikon ohjelmaa tarkemmin ja tekemään varauksia junalippuihin ja hotelleihin.  Totesin aamupäivän junien pyöräpaikat jo myydyiksi. Yksityinen rautatieasiantuntijani antoi vinkin, että Saloon menevä juna pysähtyy myös Leppävaarassa ja ehdotti, että polkisin Pasilasta Leppävaaraan. Näin voisin lähteä Riihimäeltä aikaisemmin...Varasin siis junalipun välille Leppävaara-Salo keskiviikoksi. Salosta varasin hotellihuoneen... ja vahvistuksen saatuani huomasin varanneeni huoneen torstaiksi.. Huoneen olisi saanut peruttua, mutta vaihto keskiviikolle ei onnistunut. Päädyinkin sitten Kemiön sijaan viipymään Salossa peräti kolme yötä ja varaamaan joka yöksi eri hotellin... Tuleepa Salo tutuksi, aiemmin olenkin vain moottoritietä ohi huristanut ja kerran pyöräreissulla puoleksi tunniksi Salon torille pysähtynyt.