torstai 12. elokuuta 2021

Harhailua Halikossa

 to 12.8.21

Tänään poljin Halikon suunnalla. Halikko on ihan Salon kupeessa ei taida olla keskustoilla väliä kuin 3-4 kilometriä. Salon Prisma ja Lidlkin näyttivät olevan Halikossa. 

"Meni Halikon ahteesta ales Märynummelle päin". Ois tehnyt mieli käväistä Märynummella, muttei tänään ollut tarpeeksi voimia tehdä lenkkiä sitä kautta. Tuolla em. sanonnalla isäni vastasi, kun kysyi missä äiti (tai joku muu) on ja hän ei tiennyt vastausta. Toinen tapa hänellä oli sanoa "viimesten jälkiens pääs".  Kysyin joskus mikä "Märynummi" oli, kuulemma mielisairaala.  

Halikonlahden esteetön lintupolku oli helppo ajella myös pyörällä. Pihlajanmarjat punaisia ja linnut kerääntyvät muuttomatkaa suunnitelemaa, aikamoinen kaakatus kävi.

Tämä penger toi mieleeni hiljattain lukemani kirjan saaren, jossa vuorovesi peitti saareen menevän tien.

Mikä lienee Salon asemapuistossa kaltereiden takana oleva kivikasa? Pieni googlettaminen ei tuonut helpotusta tiedon tuskaani. 

Elektroniikkamuseo osui matkalleni Halikkoon. Kuninkaantietä olen reilu kymmenen vuotta sitten polkenut tästäkin ohi. Halikon kirkonmäeltä oli hienot maisemat ja hautausmaa oli hyvin hoidettu.

Salossa riittäisi ex-pääkirjastoja kierrettäväksi, tehtiinhän täällä Suomen suurin kuntaliitos 2009, liittämällä Salon kaupunkiin Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Perniö, Suomusjärvi ja Särkisalo. Ainakin Angelniemi on liitetty Halikkoon jo 1967 ja sieltä ei enää kirjastoa löydy. Halikon kirjastossa tietty vierailin, kun lähellä liikuin. Onneksi eivät ex-pääkirjastot kuulu projektiini, muuten saisin polkea täällä Salon seudulla vielä ainakin viikon.

Halikon kirjastossa oli vaikuttava elokuvakokoelma sijoitettuna heti sisäänkäynnin viereen. Huvitti tuo maski-loru, kun juuri olin ajatellut, että vaski ja maski rimmaisivat hyvin.  


Mitä olisi mahtanut Gustav Mauritz Armfelt tuumia nykypäivän kartanoelämästä? Lapsuuden kotikyläni kyläkirjan nimi on "Kartanokulttuurista nykyaikaan". Wiurilan kartanossa todella voi kokea tämän siirtymän, nykytaidenäyttely upeassa vanhassa kartano ympäristössä ja pellot golf-kenttinä.

Olen monesti nähnyt kuvan näistä Wiurilan kartanon rakennuksista, mutten ole tajunnut, että nämä ovat kartanon talousrakennuksia. Keskimmäinen on toiminut viljasiilona, ympärillään navetta ja talli. Monia kartanoita olen nähnyt, mutten näin upeita navettoja... ehkä aateliskartanot ovat luku sinänsä tai Armfelt ollut varsin suureellinen mies. 

Aamupäivällä elektroniikkamuseossa käydessäni huomasin, että samassa rakennuksessa olisi illalla teatteria. Ei ollut teatterin lippukassa auki, vaikka niin ovessa sanottiin. En siis saanut lippua ostettua enkä viitsinyt sitä vielä netistä varata. Illansuussa olin tyytyväinen, ettei tarvitse teatteriin lähteä, niin hikisen nihkeä oli oloni kuuman pyöräilypäivän jäljiltä. Iltatorilla hetken pyörittyäni suunnistin hotellille ja saunaan. 

Jätin pyörälaukut säilöön Salon kirjaston kaappiin.... ja meinasivat sinne jäädäkin yön yli. Kirjasto meni tänään kiinni jo klo 16 ja huomasin sen pari minuuttia yli neljän... onneksi henkilökuntaa oli vielä paikalla, ja sain herätettyä huomiota, niin että avasivat oven. Eipä tarvinnut viettää koko vuorokautta samoissa hikisen nihkeissä vaatteissa.

Salossa todella vilkas iltatori (vai olikohan tämä jo markkinat?), paljon kirppismyyjiä ja myös muita myyjiä kahden puolen jokea. Jyväskylässä ei iltatorit ole oikein menestyneet. 


Pyöräkin "halusi" maisemia katsomaan hotellihuoneeseen. Helpompi oli työntää pyörä lasteineen hotelli huoneeseen hissien kautta kuin alkaa laukkuja kanniskelemaan ja lukkoja virittelemään. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kotimatkan varrelta vol2

Kotimatkaa tehtiin matkasta nautiskellen hitaan etenemisen kaavalla. Kuusamossa oltiin yksi yö ja hyvin nukutun yön jälkeen oli hyvä käydä k...