maanantai 30. kesäkuuta 2025

Kirkkokonsertti ja ITE-taidetta Vaasassa

Aamu Mustasaaressa valkeni varsin pilvisenä ja tihkusateisena, joten ei houkutellut ajella Maalahden tai Laihian kirjastoihin, kuten ensin suunnittelin. Niinpä suuntasin Vanhaan Vaasaan ilman sen tarkempia suunnitelmia. Kovin tarkkaan en ollut etukäteen suunnitellut mitä Vaasassa haluaisin nähdä. Niinpä Vaasassa viettämieni puolentoista päivän aikana vastaani tuli kivoja yllätyksiä ja kohtaamisia. En ollut suunnitellut meneväni illalla kirkkokonserttiin, kun majapaikastani oli keskustaan hieman matkaa ja sää melko sateinen. Kuitenkin poikkesin katsomassa Vaasan kirkkoa ja siellä oli illan konsertin harjoitukset menossa. Ja harjoittelemassa oli sukulaislikka, Jonna Pirttijoki (tuleva tangokuningatar?).  Jonna innosti minut illan konserttiin, jossa tapasin hänen isänsä (serkkuni)  ja äitinsä. 

Alkulan tilalla on Vaasan 4h-yhdistyksen toimipaikka ja sieltä löytyi "kuninkaallinen puutarha", jota "kuningas" vartioi.

Näinkin voi kasvatuslaatikot asetella.

Onneksi ei ollut liian märkää historiapolun kiertämiseen.

Vanhasta Vaasasta löytyi Pyhän Marian kirkon rauniot, kirkko tuhoutui Vaasan palossa1852. Tämän palon jälkeen Vaasan keskusta rakennettiin uudelleen lähemmäs merta. 

Mielenkiintoinen tämä koivun runko, varmaan melkoisen paljon elämää nähnyt.

Legendaarinen Datsun 100A museossa. Ollessani töissä "muutama" vuosi sitten automuseossa oli Datsun 100A vielä ihan käyttöauto. 

Myös polku- ja leikkiautoja löytyi automuseosta.

Automuseosta löytyi myös polkupyöriä. Kerrassaan monipuolinen ja mielenkiintoinen museo.

Vaasan rautatieasemalla on hieno pyörätalli, mutta en tällä reissulla kaivannut tätä palvelua. Tosin muualla Vaasassa en kummoisia pyörän parkkeerausmahdollisuuksia huomannut.

Vaasan kirjasto ilahdutti viihtyisyydellään ja avaruudellaan.

Vielä löytyi vanha, kunnon kortistokaappi, tosin se oli ihan tyhjä. Muistelen urani ensimmäisiltä vuosilta, kun olin "kotikirjastossani" ja mietin, että katsonpa jotain kortista ja käännyin katsomaan kortistolaatikoita... ja tajusin, että eihän enää ole kortistoja vaan "Askosta" (ensimmäinen asiakaskäyttöliittymä) kirjat löytyvät. 

Tämäkin tuli minulle yllätyksenä, kirjastomuseo. Ajattelin odotella puolituntia, että museo aukeaa. Kun sitten ihmettelin, etten päässyt hissillä museon kerrokseen, luin vähän tarkemmin tuon aukioloajan... vain maanantaisin auki, joten jäi vierailematta kirjastomuseossa tällä kertaan. Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. 

Tämä on varmaan "myrkkykaappi", luin siitä vasta tätä blogia kirjoittaessani, joten en sen sisältöä tajunnut tarkemmin tutkia.  Toisen maailmansodan jälkeen valvontakomissio puuttui kirjastojen kokoelmien sisältöön. Neuvostovastaiset kirjat tuli poistaa ja pakata poliisin sinetöimänä varastoon. Vuonna 1958 kirjat sai palauttaa kirjastojen kokoelmiin, muttei lainattaviksi. Vaasan myrkkykaappia säilytettiin varastossa, kunnes nykyistä taloa suunniteltaessa tuli ajatus kaapin saattamisesta esille kulttuuri- ja kirjastohistoriallisena kokoelmana. 

Näiden hyllyjen lasiseinät ja -lattia toivat avaruutta kirjastoon.

Ennen kämppille menoa kurkkasin kirkkoon ja sieltä löytyi harjoittelemasta sukulaislikka, jonka konserttiin illalla päädyin.



Kirkkokonsertti Vaasan kirkossa, illan muusikot, Jonna Pirttijoki-Helanen, harmonikka, laulu ja Sauli Perälä, piano, laulu

Laskuun lähtiessäni mietin, kannattaisiko kääntyä takaisin. Olin juuri laskenut jyrkän mäen, jossa oli irtosoraa. No, tämä lasku ei ollut vaativa, ei edes mutkaa mäen alla...uskoisin suksillakin tässä laskussa pysyväni pystyssä.

Ja mäen alla totesin todella kannattaneen laskea, sillä ITE-taiteilija Edvin Hevonkosken taideteoksia koko lenkkipolkun ympäristön täydeltä. Lisäksi alueella oli sotahistoriasta kertova korsukylä.

Hienoja näköispatsaita. Ensin en tajunnut,että tämähän on Pentti Arajärvi... mutta kun katsoin tarkemmin seuraavaa teosta niin...

..tajusin, että Tarjahan siinä...

Ilmeisesti Pohjanmaalla voi pienemmissäkin mäissä harrastaa syöksylaskua.

Pyörälläni oli hyvin tilaa matkustaa Tampereelle, eikä seuraavassakaan junassa kaikki pyöräpaikat olleet varattuina.

2 kommenttia:

  1. Melkein kuin olisin ollut matkalla mukana! Asuin Vaasassa joskus 1969-72 enkä ole päässyt pistäytymään sen koommin, joten oli mukava nähdä kuvasi. Kirjaston lukusalissa istui silloin miespuolinen vahtimestari korokkeella pöytänsä takana, ja hiirenhiljaista oli. Kirja-vaa kesää!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kannattaa käydä "taas" Vaasassa. Minulta jäi ainakin paljon näkemättä, saariston puolellakin olisi kiva käydä. Vahtimestaria en kirjastossa nähnyt, mutta siellä oli digitalkkari, joka on päivittäin töissä, muissa kirjastoissa en ole vastaavaan törmännyt.

    VastaaPoista

Kirkkokonsertti ja ITE-taidetta Vaasassa

Aamu Mustasaaressa valkeni varsin pilvisenä ja tihkusateisena, joten ei houkutellut ajella Maalahden tai Laihian kirjastoihin, kuten ensin s...